Lepakon luontaisen kaikuluotaimen avulla kehitetään langatonta viestintää ja robottitekniikkaa. 

Yhdysvalloissa, Virginian teknillisessä korkeakoulussa, on keksitty ottaa mallia lepakon korvalehdistä. Lepakoillahan on mainio kyky suunnistaa ja saalistaa pimeässä kaikuluotauksen avulla.

Kaikuluotauksessa lepakko lähettää ääniaaltoja, jotka heijastuvat takaisin lepakon korviin osuttuaan kohteeseen. Luotauksen avulla lepakot pystyvät saamaan selville kohteen suunnan ja nopeudenkin. Lepakon korvalehti toimii eräänlaisena äänen ohjauslevynä, jonka avulla lepakko pystyy muodostamaan kuvan ympäristöstään.

Tutkijat tekivät kolmiulotteisia malleja sadasta lepakon korvalehdestä 59 eri lepakkolajilta. Korvalehtien koko ja muoto vaihtelee lepakkolajeittain, koska ne ovat sopeutuneet elämään erityyppisissä olosuhteissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mallinnuksen ja tilastollisen analyysin avulla selvitettiin vasemman ja oikean korvalehden symmetrian eroja, korvalehtien avautumiskulmaa suhteessa lepakon päähän sekä eroavaisuuksia korvalehtien ylä- ja alaosien leveydessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat selvittivät, miten nämä eroavaisuudet vaikuttavat ääniaaltojen kerääntymiseen lepakon korvaan.

Tuloksista toivotaan olevan hyötyä hyvin monenlaisten teknisten laitteiden kehittämisessä.

"Fyysisten muotojen käyttämisellä ääniaaltojen vastaanottamisessa ja lähettämisessä on sovelluksia monella saralla. Itsestään selvien sovellusten, kuten tutkien ja kaikuluotaimien lisäksi tekniikkaa voitaneen hyödyntää lääketieteellisessä ultraäänitekniikassa, automaattirobottien anturijärjestelmissä, langattomassa viestinnässä sekä erilaisissa testaustekniikoissa", sanoo tutkimusta johtava professori Rolf Müller.

Tutkimuksesta raportoi Institute of Physics -järjestön julkaisu Bioinspiration & Biomimetics.


Sisältö jatkuu mainoksen alla