Internetin perustaa viime vuosituhannella kehittänyt Vint Cerf jaksaa olla huolissaan siitäkin, miten tulevat sukupolvet pystyvät lukemaan aikamme tekstejä sujuvasti. Kuva: Wikimedia Commons.
Internetin perustaa viime vuosituhannella kehittänyt Vint Cerf jaksaa olla huolissaan siitäkin, miten tulevat sukupolvet pystyvät lukemaan aikamme tekstejä sujuvasti. Kuva: Wikimedia Commons.

Internetin kehittäjät ovat alkaneet pohtia, miten tulevaisuuden ihminen pääsee tutustumaan meidän aikaamme. Se ei ole välttämättä helppoa.

2200-luvun ihminen voi pitää 21. vuosisadan alun ihmisiä – siis meitä – pimeinä.

Kirjaimellisesti.

Jos hän näkee päätteellä tai verkossa vain digitaalisen mustan aukon, hän ei voi edes tietää meistä paljoakaan. Hän ei ehkä pääse tietoon käsiksi, koska siihen ei ole käyttöliittymiä.

”Jos emme ala nyt suunnitella, miten internetin historia säilyy digitaalisena, voi uhkakuva toteutua oikeasti.”

Näin puhisi Yhdysvaltain tiedeviikolla San Josessa Vint Cerf, yksi internetin veteraaneista. Nykyisin hänen käyntikortissaan lukee ”internetin evankelista”.

Oikeasti hän on yksi Googlen johtajista. Mutta aikoinaan hän oli kehittämässä koko internetin tiedonsiirron perustaa. Nyt hän haluaa kehittää ”digitaalista pergamenttia”, joka säilyisi esikuvansa mukaisesti tuhansia vuosia, mieluummin ikuisesti.

”Digitaalisuus muuttaa tallentamista silla vauhdilla, että se ei enää edes muistuta sujuvasti etenevää elokuvaa vaan verkon taistelupeliä”, sanoo Cerf.

Cerf ja muutamat muut alan veteraanit ovat – ehkä ikänsä myötä – alkaneet herätä siihen, miten ja mitä internetin alkuajoista ja ajastamme voidaan joskus lukea. 

Kohta nimittäin kaikki muistot alkavat olla vain digitaalisessa muodossa, bitteinä.

Miten tuo bittitieto sitten saadaan tallennettua niin, että tulevat polvet pystyvät lukemaan sitä? Kysymys on sähköisellä ajallamme paljon vaikeampi kuin näppituntumalla luulisi. Ohjelmistot, järjestelmät ja lukulaitteet muuttuvat jopa alle vuoden välein.

Useimmilla ihmisillä on jo nyt vaikeuksia pysyä mukana vaikkapa Windowsien päivityksissä. Niinpä se ei ehkä ole yhtään helpompaa 2200-luvun historioitsijalle. Tai kenelle tahansa, joka haluaa tutustua aikaamme.

”Bittitiedon on oltava helposti saatavilla. Siitä pitää näkyä koko dokumentin  historia yleissilmäyksellä. Se on helpommin sanottu kuin tehty”, sanoi yksi tiedonsiirron veteraaneista, Glenn Edens Parc-yrityksesta Paolo Altosta. Se sijaitsee piilaaksossa San Josen kaupungin kupeessa. Siellä pidettiin tänä vuonna Yhdysvaltain  tiedeviikko.

”On esimerkiksi harhaluulo, että perheen valokuvat säilyvät paremmin ja pitempään, jos ne tallentaa digitaalisesti. Lerput ja korput ovat jo historiaa. Samoin käy tai kävi jo cd- ja dvd-levyille. Ja kun kuvat ja tallenteet menevät nyt  pilveen, voi perheenpään olla pian vaikea muistaa, mistä pilvestä niitä perheen kuvia oikein löytyykään ja millä hakusanalla”, sanoi Cerf.

Helposti luettavaa digitaalista tallennusta ja siihen liittyviä hakuja ei kehitetä vain historioitsijan käyttöön tai sen takia, että perhe haluaa muistot talteen.

Digitaalisia dokumentteja tarvitaan konkreettisesti tulevaisuudessa esimerkiksi tonttien hallinnoinnissa. Samoin tekijänoikeuksien selvittely vaatii digitaalisten dokumenttien vertailua.

Kaikkien dokumenttien määrä kasvaa nyt hurjasti. Samalla niiden tallennuksen mahdollistaa se, että muistien hinnat ovat pudonneet jyrkästi.

Cerf toivoo, etta joskus 3000-luvun alussa, kun ihminen avaa Windowsin ohjelmapäivityksen version 2964, hän voisi tutustua päivityksen avulla helposti entisajan teksteihin. Vaikka Cerfin omiin.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä