Isien ikävät kokemukset ulottuvat pitkälle. Kuva: Shutterstock
Isien ikävät kokemukset ulottuvat pitkälle. Kuva: Shutterstock

Löydös nostaa esiin isien roolin seuraavan sukupolven lasten kehittymisessä ja terveydessä.

Lapsuudessa koettu stressi voi jättää ihmiseen pitkät jäljet. Jos lapsi jää ilman kunnon huolenpitoa, voimakas stressi saattaa muuttaa aivojen kehitystä ja immuunijärjestelmän toimintaa. Monien sairauksien riski kaksin- tai kolminkertaistuu.

Lisäksi stressin jäljet voivat ulottua seuraavaan sukupolveen. Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että isän varhaiset stressikokemukset saattavat vaikuttaa hänen oman lapsensa aivojen kehitykseen.

”Meidän nyt julkaistu työmme on ensimmäinen ihmisillä tehty tutkimus, jossa yhteys on löydetty”, sanoo integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Löydöksen julkaisi Jama Network Open -tiedelehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajatus siitä, että vanhempien lapsuuskokemukset voivat vaikuttaa lasten biologiseen kehitykseen ei silti ole uusi. Kytköksestä on saatu aiemmin näyttöä jyrsijöillä tehdyissä kokeissa.

”Siellä on osoitettu aika monenlaisia vaikutuksia, erityisesti isien kautta. On aika jännä juttu, että se näyttäisi olevan ehkä tärkeämpi reitti kuin äitien kautta”, Karlsson sanoo.

Karlssonin johtamassa tutkimuksessa oli mukana 72 lapsi-äiti-isä-trioa Lounais-Suomen alueelta. Lasten aivoista otettiin magneettikuvat vauvojen ollessa 2–5-viikkoisia.

Vanhempien omassa lapsuudessa kokemia stressitekijöitä ja traumoja kartoitettiin kyselylomakkeella. Se selvittää fyysistä kaltoinkohtelua kuten pahoinpitelyitä ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Lisäksi vanhemmilta kysyttiin, ovatko he kärsineet lapsena vanhempiensa läsnäolon tai huomion puutteesta.

Isien lapsuusajan stressi oli yhteydessä lasten aivokuvien poikkeavuuksiin: lapsilla ilmeni magneettikuvissa tavallista korkeampia FA-arvoja. FA-arvot kuvaavat sitä, miten kypsyneitä aivojen valkean aineen radastot ovat. Poikkeavia arvoja havaittiin aivokurkiaisen, sepelviuhkan ja sisäkotelon alueilla.

”Tämän tutkimuksen perusteella emme voi sanoa, että niillä lapsilla, joilla FA-arvot olivat korkeimmat, olisi jotakin vikaa aivoissa tai se olisi merkki jostakin sairaudesta”, Karlsson kuitenkin korostaa.

Löydökset voivat viitata siihen, että vauvojen aivot olivat kypsyneet nopeammin. Tavallisesti FA-arvot suurenevat iän mukana, ja kasvavia arvoja pidetään kypsymisen mittarina.

Tutkimusryhmä yllättyikin löydöksestä, jonka mukaan FA-arvot olivat korkeampia varhaista stressiä kokeneiden isien lapsilla.

Aiempien tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että stressi aikaistaa erilaisia biologisia prosesseja. Esimerkiksi seksuaalisesti hyväksikäytettyjen tyttöjen kuukautiset alkavat tavallista aikaisemmin.

Miksi sitten juuri isien varhaiset stressikokemukset näyttävät vaikuttavan jälkikasvun aivojen kehitykseen?

Varmuutta asiasta ei vielä ole. Vahvin oletus on kuitenkin se, että vastaus löytyy miesten spermasta. Ajatukselle on saatu melko paljon tukea koe-eläinkokeissa.

”Kun isä kokee varhaislapsuudessa stressiä, se saa aikaan geenien ilmenemiseen liittyvän pysyvän muutoksen, joka näkyy vielä aikuisenakin siittiöissä”, Karlsson sanoo.

Kun siittiö hedelmöittää naisen munasolun, geenien käyttäytymiseen liittyvät muutokset siirtyvät hedelmöittyneen munasolun ja siitä kasvavan sikiön biologiseen kehittymiseen.

Siittiöitä syntyy miehillä jatkuvasti. Naisilla taas kaikki munasoluaihiot ovat olemassa jo syntymässä.

”Tämä saattaisi viitata siihen, että juuri tästä syystä isien systeemit ovat herkempiä eri aikoina tapahtuville stressitekijöille kuin äitien. Äideillä ulkoiset tekijät eivät pääse ehkä niin vaikuttamaan munasolujen epigenetiikkaan.”

Seuraavaksi ryhmä aikoo tutkia miesten siittiöitä ja selvittää, saadaanko niistä tukea tuoreelle löydökselle.

Yeni Mihova
Seuraa 
Viestejä3780

”Siellä on osoitettu aika monenlaisia vaikutuksia, erityisesti isien kautta. On aika jännä juttu, että se näyttäisi olevan ehkä tärkeämpi reitti kuin äitien kautta”.

Tärkeampi on, mutta isovanhemmista isoäiti on tärkeämpi, etenkin tytöille.

Tuollainen vuoroveto vaalinee eheyttä ja jatkuvuutta parhaiten.

Myös sukusolujen valmistuksen erot lienevät tärkeä selittäjä tuossa; naisen munasolut valmistuvat melko lailla lopulliseen muotoonsa jo sikiöaikana, miehillä siittiötä valmistetaan syntymisen jälkeen. Tuosta voi päätellä tietenkin miehisen annettavan olevan tärkeämpi seuraavalle sukupolvelle ja naisisen siitä seuraavalle.

I want a perfect body
I want a perfect soul

Sisältö jatkuu mainoksen alla