Töltissä hevosen kaikki neljä jalkaa nousevat ja laskevat vuoron perään. Tällainen nelitahtinen askellaji on myös hevosen kävely eli käynti, joka on kuitenkin huomattavasti hitaampaa.
Töltissä hevosen kaikki neljä jalkaa nousevat ja laskevat vuoron perään. Tällainen nelitahtinen askellaji on myös hevosen kävely eli käynti, joka on kuitenkin huomattavasti hitaampaa.

Geenivirhe teki islanninhevosen ravista miellyttävämpää.

Hevosille poikkeuksellista nelitahtiravia eli tölttiä pidetään nykyään islanninhevosen erikoisuutena, mutta ihan ensimmäisinä näin ravasit englantilaiset lajitoverit, selvisi tuoreessa geenitutkimuksessa. Englannissa tölttääviin hevosiin ihastuivat viikingit, joiden matkassa tölttigeeni seilasi edelleen Islantiin.

Viikinkien ihastus on helppo ymmärtää, jos on kerrankin istunut ravaavan hevosen selässä. Ravi pomputtaa hevosen selässä istuvaa ratsastajaa enemmän kuin muut askellajit.

Tämä johtuu siitä, että toisin kuin esimerkiksi käynti tai laukka, ravi on kaksitahtista. Ristikkäiset jalat astuvat maahan samaan aikaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Ravissa hevonen liikuttaa ristikkäisiä jalkojaan samassa maahan ja ylös. Siksi askellajia kutsutaan kaksitahtiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Islanninhevonen ja muutama muu hevosrotu ravaa kuitenkin tasaisemmin. Islanninhevosen ravi nelitahtista tölttiä, jossa jokainen jalka liikkuu omaan tahtiinsa. Ratsastajan peppu kiittää.

Nelitahtiravi on hevosen perinnöllinen ominaisuus, jonka aiheuttaa virhe raajojen liikettä koordinoivassa geenissä, tutkijat saivat selville aiemmin.

Nyt saksalaiset tutkijat jäljittivät tämän dmrt3-geenin avulla nelitahtiravin historiaa ikivanhoista hevosten jäänteistä.

Paljastui, että ominaisuus ilmestyi hevosille ensi kertaa noin vuonna 850 jälkeen ajanlaskumme alun.

– Paikansimme nelitahtiravihevosten alkuperän keskiajan Englantiin, kertoo Arne Lugwig berliiniläisestä eläintutkimuskeskuksesta.

– Viikingit veivät näitä hevosia sitten Islantiin, ja jalostivat niitä siellä. Myöhemmin askellajin perineitä hevosia kuskattiin joko Englannista tai Islannista kaikkialle maailmaan, hän täsmentää.

Aineistoon sisältyi dna-näytteitä hevosista halki vuosisatojen. Näytteitä 90 oli peräisin ajalta 3 500 eaa.

Tutkimuksessa varhaisin dmrt3-geenivirhe löytyi kahdesta englantilaisesta hevosesta, jotka elivät noin vuonna 850–900 jaa. Seuraavaksi se ilmestyi esiin islantilaishevosissa, joilla se yleistyi nopeasti. Tutkituista 800- ja 1000-luvuilla eläneiden islantilaishevosten jäänteistä 10:llä hevosella 13:sta oli kyseinen geenivirhe.

Ludwigin mukaan tämä viittaa vahvasti siihen, että viikingit kuljettivat nelitahtiravin taitavia hevosia seilatessaan Englannista Islantiin.

”Koska geenivirhe oli yleinen varhaisissa islantilaishevosissa, uskomme, että saarelle asettuneet skandinaavit tykästyivät heti tähän mukavaan ratsumalliin”, Ludwig sanoo.

Muista Euroopasta kerätyistä keskiaikaisissa hevosnäytteissä geenivirhettä ei vielä ollut – ei edes Skandinaviassa.

Tutkimuksen julkaisi Current Biology.

Käyttäjä2671
Seuraa 
Viestejä2

Tarkennus kiinnostavaan artikkeliin: islanninhevonenkin liikkuu ravissa. Sen ravi on monesti yhtä pomputtavaa kuin "tavallisen" hevosen. Lause, jossa viitataan islanninhevosen ravaavan tölttiä, on virheellinen. Islanninhevonen kykenee liikkumaan tasaisessa töltissä, toisin kuin monet muut hevoset -siihen tässä virkkeessä ja koko artikkelissa kaiketi viitataan. 

MooM
Seuraa 
Viestejä7755

Tölt ei todellakaan ole ravia, vaan enemmän pikakävelyä (käynti on oikea nimitys hevosen kävelymäiselle askellajille), vaikka se on ihan oma askellajinsa. Nelitahtinen askellaji, jossa selkä ei juuri liiku ylös-alas -suunnassa, kuten ravissa. Laukka on helpompaa istua, mutta sekin keinuttaa kuin kiikkutuolissa. Tölttäävä issikka:

https://www.youtube.com/watch?v=-7rWeWymJDw

Monilla issikoilla on myös luontainen viides askellaji, passi, joka on muuten samanlaista kuin ravi, mutta saman puolen raajat liikkuvat yhtäaikaisesti, eikä diagonaalit, kuten ravissa. Passi on vähän nopeampaa kuin ravi ja rapakon takana passareille on omat ravikilpailunsa. Sen voi kai opettaa hevoselle (toisin kuin töltin), mutta luontainen taipumus auttaa.

Noita nelitahtisia askellajeja on muitakin, usein tiettyjen rotujen taipumuksena ja edelleen jalostettuna + koulutettuna. Ovat ratsastajalle erittäin mukavia ja silti matka taittuu nopeammin kuin käynnissä: https://en.wikipedia.org/wiki/Ambling_gait 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla