Itämeri on nuori ja herkkä meri, jonka kohtalo koskettaa suurta joukkoa. Ympäristössä asuu 85 miljoonaa ihmistä. Kuva: Planet Observer / UIG / Getty Images
Itämeri on nuori ja herkkä meri, jonka kohtalo koskettaa suurta joukkoa. Ympäristössä asuu 85 miljoonaa ihmistä. Kuva: Planet Observer / UIG / Getty Images

Suuri tuulipuisto saattaa sotkea elintärkeät suolapulssit.

Tuulienergia lisääntyy vauhdilla, kun maailma vaihtaa ilmastoa lämmittävistä fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin. Iso kysymys kuuluu: mihin tuulivoimaloita kannattaa pystyttää?

Merenrantavaltioissa oivana vaihtoehtona nähdään aluevedet, sillä merellä tuulet puhaltavat vapaammin kuin maalla. Siksi voimaloita on noussut myös Itämerelle. Innokkaimmin niitä on rakentanut Tanska, jolla on kymmenen voimalaa. Ruotsille energiaa pyörittää viisi ja Saksalle kaksi.

Lisää on tulossa. Saksassa Mecklenburgin-Vorpommernin liittotasavalta kaavailee suurta tuulipuistoa Darssin kynnykselle. Itämeren tulevaisuutta ajatellen paikka ei ole pulmaton.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Darssin kynnys on Itämerelle elintärkeä. Sen kautta sisään puskee iso osa Pohjanmeren suurista suolapulsseista, jotka pitävät Itämerta hengissä. Suolaisten valtamerivesien hyöky tuo muassaan happea, joka uudistaa happipulaa potevia syvännevesiä ja elvyttää rikkivedyn riuduttamaa pohjaelämää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaavaillut tuuliturbiinit saattavat sekoittaa saapuvia vesiä niin, että suolapulssien happipitoisuus pienenee. Se ei tietäisi hyvää. Pohjanmeren suolavedet auttavat Itämerta vain, jos ne saapuvat laimentumattomina, sekoittumatta selvästi suolattomamman pintaveden kanssa.

Ylimääräistä huolen aiheuttajaa ei enää kaivattaisi, sillä Itämereen tulevan hapen määrä on muutenkin pienentynyt. Suuret suolavesipulssit ovat nimittäin harventuneet. Syynä on ilmastonmuutos, joka on jo tavoittanut Itämeren.

Muutos näkyy esimerkiksi matalapaineiden radoissa. Ne ovat vaihtuneet niin, etteivät tuulet enää raivaa pulsseille yhtä otollisia oloja kuin ennen. Esimerkiksi viimeisintä suurta, joulukuussa 2014 saapunutta pulssia jouduttiin odottamaan 11 vuotta, kun pulsseja vielä 1950-luvulla tuli useita vuosikymmenessä.

 

Lue lisää

Kesäkuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa merentutkija Kai Myrberg tarkastelee Itämeren tilaa, selvittää suolavesipulssien syntyä ja pohtii, miten kotimeren käy, jos pulsseja ei tulevaisuudessa saavu ollenkaan.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä. Ellet ole vielä aktivoinut tunnuksiasi, löydät ohjeet täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla