Jäämeren jäättömistä alueista kohoava lämpö aaltoiluttaa ilmakehää niin, että stratosfäärin talvinen napapyörre heikkenee. Silloin napaseudulta virtaa etelään kylmää ilmaa, joka viilentää talvea. Kuva: Korea Polar Research Institute
Jäämeren jäättömistä alueista kohoava lämpö aaltoiluttaa ilmakehää niin, että stratosfäärin talvinen napapyörre heikkenee. Silloin napaseudulta virtaa etelään kylmää ilmaa, joka viilentää talvea. Kuva: Korea Polar Research Institute

Alkutalven merilämpö saa arktisen ilman keskitalvella leviämään etelään.

Aiempaa heikommin jäätyvistä Pohjoisen jäämeren alueista kohoaa marras-joulukuussa ilmaan niin paljon lämpöä, että se vaikuttaa ilmakehän yläosan virtauksiin. Ne muuttuvat tavalla, joka lisää tammi-helmikuussa kylmän arktisen ilman leviämistä keskileveysasteille. Näin kertovat havaintoanalyysien ja mallilaskelmien perusteella korealaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat Nature Communications -lehdessä.

Baek-Min Kim Korean polaaritutkimuslaitoksesta työtovereineen perusti tutkimuksensa aiempiin havaintoihin, joiden perusteella on arveltu, että jäiden vähenemisellä ja arktisen ilmakehän virtausmuutoksilla on yhteys. Kim ja kollegat onnistuivat nyt selvittämään, mistä yhteys johtuu.

He osoittavat, että etenkin Barentsin- ja Karanmerestä alkutalvesta nouseva lämpö aiheuttaa arktiseen ilmakehään vahvaa pystysuuntaista aaltoilua. Aaltoilu heikentää napapyörrettä, ilmavirtausta, joka kiertää pohjoisnapa-aluetta ilmakehän yläosassa, stratosfäärissä. Keskitalvella napapyörteen heikentyneisyys helpottaa kylmän arktisen ilman virtaamista laajoina kielekkeinä tavallista etelämmäksi, muun muassa Eurooppaan.

Kylmän virtaus johtuu siitä, että kun yläilman pyörre on heikentynyt, napaseudun pintailmaan usein kehittyy keskimääräistä vahvempi korkeapaine. Se ajaa ilmaa eteläisempien seutujen matalampia paineita kohti.

Ilmatieteilijät nimittävät napa-alueen pintapaineen vaihtelua arktiseksi oskillaatioksi. Kun paine on tavallista korkeampi suhteessa ympäristön matalapaineisiin, arktisen oskillaation sanotaan olevan negatiivisessa vaiheessa. Tätä vaihetta Jäämeren jäiden väheneminen siis vahvistaa.

Tutkijat korostavat, ettei alkutalvien jäättömyys ole ainoa napapyörteen säätelijä. Muita ovat esimerkiksi mannerten lumipeite, Tyynenmeren alueen ilmavirtausvaihtelu ja auringon aktiivisuus.

offmind
Seuraa 
Viestejä15593
Liittynyt19.8.2008

Jäämeren sulaminen kylmentää talviamme

SamBody 06.09.2014 klo 20:07 80% mistä? ref: Nyt on siis lupa odottaa reilusti lauhempaa talvea parin vuoden takaiseen verrattuna. Unohdit vastata kysymykseen. Miksi vertaat yhtä merijään minimilaajuutta toiseen merijään minimilaajuuteen vaikka eri sulamiskausien suhteellista eroa kuvaisi huomattavasti selkeämmin osuus Jäämeren pinta-alasta (n. 14,056,000 km2) tai vaikka osuus sulamiskauden lopun avoimen meren määrästä. Jos siis väitteesi on se, että vajaan kahden miljoonan neliökilometrin...
Lue kommentti

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

SamBody
Seuraa 
Viestejä6011
Liittynyt3.5.2008

Jäämeren sulaminen kylmentää talviamme

offmind 06.09.2014 klo 18:46 SamBody 06.09.2014 klo 02:31 offmind 05.09.2014 klo 06:28 Tänä kesänä ei tule pohjoisen merijään ennätyspientä minimiä, mutta jään laajuus pienimmillään tulee olemaan minimien top 10:ssä joten mistään reilusti suuremmasta jään laajuudesta ei ole kyse. Mielipideasioitahan nämä ovat. Havainnot eivät ole mielipiteitä. Joidenkin mielestä +80% on merkittävä muutos 80% mistä? ref: Nyt on siis lupa odottaa reilusti lauhempaa talvea parin vuoden takaiseen verrattuna.
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä