Etelämantereesta irtoava jää lannoittaa planktonia. Kuva: Hannu Pöppönen
Etelämantereesta irtoava jää lannoittaa planktonia. Kuva: Hannu Pöppönen

Sulamisveden ravinteet ruokkivat kasviplanktonia, joka puolestaan sitoo hiilidioksidia.

Jäätiköiden sulaminen vaikeuttaa elämää Maapallolla monin tavoin, mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Tuore tutkimus nimittäin osoittaa, että jäävuorten mukana meriin uppoaa myös aimo annos hiilidioksidia.

Tutkijat havaitsivat Etelämereltä otetuista satelliittikuvista, että isojen jäävuorten sulaessa niitä ympäröivä merivesi muuttaa väriään. Se on merkki kasviplanktonin aktiivisuudesta.

Jäävuorten sulamisvesi sisältää rautaa ja muita ravinteita, jotka lannoittavat kasviplanktonia ja saavat sen kukoistamaan. Kasviplankton puolestaan sitoo hiilidioksidia ilmasta mereen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat analysoivat kaikkiaan 175 satelliittikuvaa jäävuorista, jotka olivat vähintään 18 kilometriä pitkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sulaessaan jäävuoret kiihdyttivät planktonin toimintaa satojen kilometrien säteellä. Vaikutus näkyi vielä ainakin kuukauden päästä jäävuoren sulettua.

Paikallisesti jäävuoren sulaminen nosti merialueen hiilensitomiskykyä viisin-, jopa kymmenkertaiseksi. Koko Etelämeren sitomasta hiilestä viidennes on tutkijoiden mukaan isojen jäävuorten ansiota.

Jäävuorten rooli Etelämeren hiilikierrossa on siis aiemmin laskettua suurempi, tutkijat päättelevät.

Mikäli jäätiköiden sulaminen kiihtyy tulevalla vuosisadalla ennustettuun tahtiin, pitää niiden vaikutus meren hiilensitomiskykyyn arvioida ilmastomalleissa uudestaan.

Tutkimus on julkaistu Nature Geosciencessa ja tutkimustiedode uutispalvelu Eurek Alertissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla