Yhdistelmäkuvassa näkyy kello 7:n kohdalla mahdollisia vesisuihkuja Europan pinnalla. Taustalla on Jupiterin pinta. Kuva: Nasa
Yhdistelmäkuvassa näkyy kello 7:n kohdalla mahdollisia vesisuihkuja Europan pinnalla. Taustalla on Jupiterin pinta. Kuva: Nasa
Jupiterin kuun Europan pinta on jään peitossa, ja pinnalla näkyvät viirut lienevät halkeamia. Kuva: Nasa
Jupiterin kuun Europan pinta on jään peitossa, ja pinnalla näkyvät viirut lienevät halkeamia. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys järvestä, jonka lämmin vesi on muodostanut Europan jääkuoren sisälle. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys järvestä, jonka lämmin vesi on muodostanut Europan jääkuoren sisälle. Kuva: Nasa

Vedestä tai jäästä muodostuvat purkaukset ulottuvat jopa 200 kilometrin korkeuteen, arvioi Nasa.

Jupiterin kuuluisan Europa-kuun pinnalta on havaittu todennäköisesti jättimäisiä vedestä tai jääpartikkeleista muodostuvia suihkuja. Löydöstä kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.

Vesi- tai jääsuihkut yltävät jopa 200 kilometrin korkeuteen.

Havainnot vesisuihkuista tehtiin avaruusteleskooppi Hubblella, joka kykenee tekemään havaintoja ultraviolettisäteilyn aallonpituudella. Tutkijoiden mukaan vesisuihkut ovat todennäköisesti olemassa ”tilastollisesti merkitsevällä tavalla”.

Tutkijat varoittivat kuitenkin, että Hubble-teleskooppi oli havaintoja tehdessään toimintakykynsä äärirajoilla. On siis mahdollista, että havaintojen taustalla on jokin muu syy, jonka syntyä he eivät vielä ymmärrä.

Europan pintaa peittää kilometrien paksuinen jääpeite, jonka alla uskotaan olevan sula meri. Jääpeitteen tarkkaa paksuutta ei tunneta, mutta meren tilavuuden oletetaan olevan kaksi kertaa suurempi kuin Maan merien.

Tutkijat uskovat, että jos kuun pinnalle suihkuaa jostain syystä vettä, niin jään alla olevasta merestä voidaan joskus saada näytteitä ilman, että täytyisi porautua paksun jääpeitteen läpi.

Hubble kuvasi vesisuihkuhavainnot, kun Europa-kuu kulki Jupiterin editse. 15 kuukauden aikana tehtiin 10 havaintoa. Vesisuihkuja arvellaan näkyneen kolmella kerralla: tammikuussa, maaliskuussa ja huhtikuussa vuonna 2014.

Löydöt pystyttiin julkistamaan vasta nyt, koska havaintojen varmistaminen vaati muun muassa vaativaa ohjelmistokehitystä.

Siitä ei ole vielä varmuutta, miksi vesi- tai jäähileet suihkuavat Europan paksun jääkannen läpi. Yksi mahdollisuus on, että sen saavat aikaan jättiläisplaneetta Jupiterin aiheuttamat valtavat vuorovesivoimat.

Jos löytö varmistetaan, Europa olisi Aurinkokunnan toinen kuu, josta on löydetty vesihöyrysuihkuja. Vuonna 2005 Nasan Cassini-luotain havaitsi vesihöyryä Saturnuksen Enceladus-kuun pinnalta.

Nasa kertoi jo vuonna 2013 havainneensa Europassa vedenpurkauksia. Ne havaittiin avaruusteleskooppi Hubblen kuvista. Seuraavana vuonna Cassini-luotain ei kuitenkaan vahvistanut, että moisia geysirejä esiintyisi Europalla.

Europaa pidetään silti parhaana ehdokkaana Aurinkokunnassa maapallon ulkopuolisen elämän kehdoksi – Marsin rinnalla. Minkäänlaista näyttöä elämästä Europassa tosin ei ole, mutta elämä tarvitsee juoksevaa vettä, ja sitä lienee Europassa kokonainen valtameri.

Vesimassa voi olla kosketuksissa Europan kiviseen vaippaan, mikä mahdollistaisi elämän tarvitsemien yhdisteiden syntymisen. Ainakin teoriassa Europassa voisivat olot olla suotuisat elämän kehittymiselle. Liian optimistinen ei kuitenkaan kannata olla, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen sanoo.

”Europan pinnalla on erittäin voimakas säteilytaso, joka tappaisi esimerkiksi ihmisen. Mutta pinnan alla jään ja veden suojassa on ajateltu olevan ehkä jopa elämälle suotuisat olot. Tällaisen kappaleen pinnan geologia eroaa kivisistä taivaankappaleista, kuten kiviplaneetoista.”

Europan pinnalla on elämälle kylmää, sillä päiväntasaajallakin on 160 astetta pakkasta. Mutta kuu lämpenee sisältäpäin Jupiterin vetovoiman aiheuttamien voimakkaiden vuorovesivoimien takia. Siksi elämää voisi teoriassa ollakin syvyyksissä, vaikka Europa on kaukana Auringosta ja kaukana Aurinkokunnan elinkelpoisen vyöhykkeen tuolla puolen.

”Mahdollisen elämän löytämisen kannalta Europa, Mars ja Titan eli Saturnuksen suurin kuu ovat maapallon ja elämän kannalta kiinnostavimpia”, Järvinen huomauttaa. Titan on melkein Marsin kokoinen ja sillä on jopa kaasukehä.

Jää peittää koko Europan, jonka läpimitta on 3 100 kilometriä. Europa on siis vähän pienempi kuin Kuu, jonka läpimitta on liki 3 500 kilometriä. Galileo-luotain tarkkaili Europaa usealla ohilennolla vuosituhannen vaihteessa. Sen ottamissa kuvissa Europa näyttää vaalealta pallolta, jonka pinnalla on likaa ja viiruja.

Pinta on vesijäätä ja viirut lienevät pitkä halkeamia. Jääkuori elää, koska Europan rata Jupiterin ympäri on lievästi soikea. Jättiplaneetan vetovoiman vaihtelut saavat jään alla olevan oletetun vesimassan vellomaan, ja siksi jääkuori halkeilee.

Uusia havaintoja paikan päältä saadaan todennäköisesti ensi vuosikymmenen lopulla. Eurooppalainen JUICE-luotain lähtee vuonna 2022 tutkimaan tarkemmin Jupiterin isoimpia kuita eli Galilein kuita, jotka ovat Europa, Io, Callisto ja Ganymedes.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6125
Liittynyt7.7.2007

Jäisen Europa-kuun pinnalta kohoaa ilmeisesti valtavia vesisuihkuja

OSP:n mukaan europa-kuun ollessa auringon ja galaksin keskustan välisellä alueella, galaksin keskuksesta työntyy tsiljoonittain laajentuvia tihentymiä, jotka tihentymät sisältävät tsijoonittain ziljoona kertaa pienempiä alitihentymiä, jotka aurinkokuntaan saapuessaan kiihdyttävät vanhat fotonit ziljoonakertaiseen valon nopeuteen. Tästä muodostuu tsiljoonakertainen säteilypaine, mikä puristaa veden aurinkokunnan kuista, kuten mehu puristetaan sitruunasta. That's it! 🚑 Lainaus: "Mutta jos...
Lue kommentti