Yhdistelmäkuvassa näkyy kello 7:n kohdalla mahdollisia vesisuihkuja Europan pinnalla. Taustalla on Jupiterin pinta. Kuva: Nasa
Yhdistelmäkuvassa näkyy kello 7:n kohdalla mahdollisia vesisuihkuja Europan pinnalla. Taustalla on Jupiterin pinta. Kuva: Nasa
Jupiterin kuun Europan pinta on jään peitossa, ja pinnalla näkyvät viirut lienevät halkeamia. Kuva: Nasa
Jupiterin kuun Europan pinta on jään peitossa, ja pinnalla näkyvät viirut lienevät halkeamia. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys järvestä, jonka lämmin vesi on muodostanut Europan jääkuoren sisälle. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys järvestä, jonka lämmin vesi on muodostanut Europan jääkuoren sisälle. Kuva: Nasa

Vedestä tai jäästä muodostuvat purkaukset ulottuvat jopa 200 kilometrin korkeuteen, arvioi Nasa.

Jupiterin kuuluisan Europa-kuun pinnalta on havaittu todennäköisesti jättimäisiä vedestä tai jääpartikkeleista muodostuvia suihkuja. Löydöstä kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.

Vesi- tai jääsuihkut yltävät jopa 200 kilometrin korkeuteen.

Havainnot vesisuihkuista tehtiin avaruusteleskooppi Hubblella, joka kykenee tekemään havaintoja ultraviolettisäteilyn aallonpituudella. Tutkijoiden mukaan vesisuihkut ovat todennäköisesti olemassa ”tilastollisesti merkitsevällä tavalla”.

Tutkijat varoittivat kuitenkin, että Hubble-teleskooppi oli havaintoja tehdessään toimintakykynsä äärirajoilla. On siis mahdollista, että havaintojen taustalla on jokin muu syy, jonka syntyä he eivät vielä ymmärrä.

Europan pintaa peittää kilometrien paksuinen jääpeite, jonka alla uskotaan olevan sula meri. Jääpeitteen tarkkaa paksuutta ei tunneta, mutta meren tilavuuden oletetaan olevan kaksi kertaa suurempi kuin Maan merien.

Tutkijat uskovat, että jos kuun pinnalle suihkuaa jostain syystä vettä, niin jään alla olevasta merestä voidaan joskus saada näytteitä ilman, että täytyisi porautua paksun jääpeitteen läpi.

Hubble kuvasi vesisuihkuhavainnot, kun Europa-kuu kulki Jupiterin editse. 15 kuukauden aikana tehtiin 10 havaintoa. Vesisuihkuja arvellaan näkyneen kolmella kerralla: tammikuussa, maaliskuussa ja huhtikuussa vuonna 2014.

Löydöt pystyttiin julkistamaan vasta nyt, koska havaintojen varmistaminen vaati muun muassa vaativaa ohjelmistokehitystä.

Siitä ei ole vielä varmuutta, miksi vesi- tai jäähileet suihkuavat Europan paksun jääkannen läpi. Yksi mahdollisuus on, että sen saavat aikaan jättiläisplaneetta Jupiterin aiheuttamat valtavat vuorovesivoimat.

Jos löytö varmistetaan, Europa olisi Aurinkokunnan toinen kuu, josta on löydetty vesihöyrysuihkuja. Vuonna 2005 Nasan Cassini-luotain havaitsi vesihöyryä Saturnuksen Enceladus-kuun pinnalta.

Nasa kertoi jo vuonna 2013 havainneensa Europassa vedenpurkauksia. Ne havaittiin avaruusteleskooppi Hubblen kuvista. Seuraavana vuonna Cassini-luotain ei kuitenkaan vahvistanut, että moisia geysirejä esiintyisi Europalla.

Europaa pidetään silti parhaana ehdokkaana Aurinkokunnassa maapallon ulkopuolisen elämän kehdoksi – Marsin rinnalla. Minkäänlaista näyttöä elämästä Europassa tosin ei ole, mutta elämä tarvitsee juoksevaa vettä, ja sitä lienee Europassa kokonainen valtameri.

Vesimassa voi olla kosketuksissa Europan kiviseen vaippaan, mikä mahdollistaisi elämän tarvitsemien yhdisteiden syntymisen. Ainakin teoriassa Europassa voisivat olot olla suotuisat elämän kehittymiselle. Liian optimistinen ei kuitenkaan kannata olla, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen sanoo.

”Europan pinnalla on erittäin voimakas säteilytaso, joka tappaisi esimerkiksi ihmisen. Mutta pinnan alla jään ja veden suojassa on ajateltu olevan ehkä jopa elämälle suotuisat olot. Tällaisen kappaleen pinnan geologia eroaa kivisistä taivaankappaleista, kuten kiviplaneetoista.”

Europan pinnalla on elämälle kylmää, sillä päiväntasaajallakin on 160 astetta pakkasta. Mutta kuu lämpenee sisältäpäin Jupiterin vetovoiman aiheuttamien voimakkaiden vuorovesivoimien takia. Siksi elämää voisi teoriassa ollakin syvyyksissä, vaikka Europa on kaukana Auringosta ja kaukana Aurinkokunnan elinkelpoisen vyöhykkeen tuolla puolen.

”Mahdollisen elämän löytämisen kannalta Europa, Mars ja Titan eli Saturnuksen suurin kuu ovat maapallon ja elämän kannalta kiinnostavimpia”, Järvinen huomauttaa. Titan on melkein Marsin kokoinen ja sillä on jopa kaasukehä.

Jää peittää koko Europan, jonka läpimitta on 3 100 kilometriä. Europa on siis vähän pienempi kuin Kuu, jonka läpimitta on liki 3 500 kilometriä. Galileo-luotain tarkkaili Europaa usealla ohilennolla vuosituhannen vaihteessa. Sen ottamissa kuvissa Europa näyttää vaalealta pallolta, jonka pinnalla on likaa ja viiruja.

Pinta on vesijäätä ja viirut lienevät pitkä halkeamia. Jääkuori elää, koska Europan rata Jupiterin ympäri on lievästi soikea. Jättiplaneetan vetovoiman vaihtelut saavat jään alla olevan oletetun vesimassan vellomaan, ja siksi jääkuori halkeilee.

Uusia havaintoja paikan päältä saadaan todennäköisesti ensi vuosikymmenen lopulla. Eurooppalainen JUICE-luotain lähtee vuonna 2022 tutkimaan tarkemmin Jupiterin isoimpia kuita eli Galilein kuita, jotka ovat Europa, Io, Callisto ja Ganymedes.

ovolo
Seuraa 
Viestejä5683
Liittynyt7.7.2007

Jäisen Europa-kuun pinnalta kohoaa ilmeisesti valtavia vesisuihkuja

OSP:n mukaan europa-kuun ollessa auringon ja galaksin keskustan välisellä alueella, galaksin keskuksesta työntyy tsiljoonittain laajentuvia tihentymiä, jotka tihentymät sisältävät tsijoonittain ziljoona kertaa pienempiä alitihentymiä, jotka aurinkokuntaan saapuessaan kiihdyttävät vanhat fotonit ziljoonakertaiseen valon nopeuteen. Tästä muodostuu tsiljoonakertainen säteilypaine, mikä puristaa veden aurinkokunnan kuista, kuten mehu puristetaan sitruunasta. That's it! 🚑 Lainaus: "Mutta jos...
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4236
Liittynyt29.8.2015

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Olen pohtinut asiaa jokseenkin näin... Ei sitä välttämättä kannata löiittyä/fanittaa jotain puoluetta ellei tosissaan voi uskoa siirtyvänsä jonkinlaiseen parempaan tietoisuuteen. Sama pätee puolueen perustamiseen. Tuskin esim. Harkimo uutta puoluetta perusteiais ellei voisi itse uskoa jonki9nlaiseen parempaan visioon ja tietoisuuteen maailmasta, johon kukaan muu ei kykene. ---> Seuraa automaattisesti kritiikkivoittoinen suhtautuminen muihin, eniten varmaan tässä Hjalliksen tapauksessa...
Lue kommentti

Ruhollah.