Kuuluisa agetti ilmentää pahuuden eri piirteitä.

James Bond on yksi kaikkien aikojen suosituimmista elokuvien sankareista. Hän on tyylikäs naistenmies, taitava manipuloija ja kylmä murhaaja. Hänen hahmonsa on sepitettä, mutta hyytävien luonteenpiirteiden koktaili ei ole pelkkä kuvitelma.

Tieteellisissä kirjoituksissa Bondin luonnetta on kuvattu termillä synkkä kolmikko. Siinä yhdistyvät narsismi, machiavellismi ja psykopatia. Narsismi kuvaa itseriittoista ja omahyväistä käytöstä. Machiavellismi viittaa haluun manipuloida muita ihmisiä ja tilanteita keinoista piittaamatta. Psykopatia merkitsee täydellistä itsekkyyttä ilman myötätuntoa ja katumusta.

Synkän kolmikon piirteet ovat yhdistelmä genetiikkaa, aivofysiologiaa ja kasvuympäristöä. Perinnöllisyys on vahvinta psykopatiassa ja narsismissa, mutta tämä ei toki tarkoita sitä, että ikävät piirteet automaattisesti siirtyisivät seuraavalle sukupolvelle.

Normaalin käytöksen ja persoonallisuushäiriön raja on liukuva. Lievimmässä muodossaan missään kolmesta piirteestä ei ole kyse mielenterveysongelmasta, vaan pikemminkin inhimilliseen vaihteluun kuuluvien ominaisuuksien ääripäästä. Yhden näkemyksen mukaan pahat pojat ja tytöt kehittyivät evoluutiossa, koska he ovat ihmisyhteisöille välttämättömiä. Me tarvitsemme pomminpurkajia ja aivokirurgeja, joiden työtä tunteet eivät haittaa.

Lue lisää

Syyskuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa toimittaja Panu Räty valaisee synkän kolmikon käsitettä. Kirjoituksen yhteydessä on Likainen tusina -testi. Jos vastaat kysymyksiin rehellisesti ja lasket pisteet, saat selville, kuinka paljon synkän kolmikon piirteitä sinulla on.

Räty kertoo myös, miten kävi neurologille, joka tuli vahingossa tutkineeksi omaa aivokuvaansa ja löysi siitä psykopaateille tyypillisiä poikkeavuuksia.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Käyttäjä1605
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt4.2.2016

James Bond on pahempi kuin psykopaatti

Keijona kirjoitti: Niinpä niin, sellaisia ne ovat suurten ikäpolvien idolit, Bond psykopaatti, Kekkonen, soteveteraanit ja urheilusankarit amfetamiininarkkeja ja douppaajia, useimmat poliitikot ja johtajat kieroja sekä ahneita omanedun tavoittelijoita, Idolit ja iskelmätähdet pinnallisia juoppoja. Koulutus on aivopesua. Noh eihän tuo vielä mitään sillä mitä isot edellä sitä pienet perässä. Hyvä Suomi, hyvä omahyväiset me. Aikuistenoikeesti ? Paitsi että Bond on fiktiivinen henkilö, jonka käytös...
Lue kommentti
Keijona
Seuraa 
Viestejä5646
Liittynyt13.3.2015

James Bond on pahempi kuin psykopaatti

Kannattaako silmiään, tai uutisia uskoa ? Jos yle ostaa faktakuvia Martinssilta. niin mites hyvin keltainen lehdistö valkkaa totuuden toimittajat? Uskomisen kulttuurissa on niinj helppo huijata. "Sotakirjeenvaihtaja myi kuviaan maailman johtaville medioille – Olikin varastanut kuvat ja photoshopannut niitä" "Kukaan ei tiedä Martinsin oikeaa henkilöllisyyttä eikä sitä, missä hän on" https://yle.fi/uutiset/3-9833576?origin=rss
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.