Traumaa viivyttävät uudet hermoyhteydet, joita syntyy aivojemme pelkokeskuksessa. Kuva: Chattarji Laboratory
Traumaa viivyttävät uudet hermoyhteydet, joita syntyy aivojemme pelkokeskuksessa. Kuva: Chattarji Laboratory

Ankara äkkistressi saattaa sotkea aivojen sähköistä toimintaa pitkänkin ajan kuluttua. Tutkijat saivat selville, miten se tapahtuu – ja miten se voidaan ehkä estää.

Järkyttävä kokemus, kuten vakava onnettomuus tai väkivalta, voi aiheuttaa oireita vasta pitkän ajan kuluttua.

Tällainen traumaperäinen stressihäiriö, ptsd, saattaa ilmetä esimerkiksi jatkuvina painajaisina, kauhukohtauksina ja ahdistuksena. Oireilu voi kestää kuukausia.

”Tiedetään, että ptsd-potilaiden aivojen mantelitumake on hyperaktiivinen, mutta kukaan ei ole tiennyt, mitä sille on tapahtunut”, kertoo professori Sumantra Chattarji intialaisesta NCBS-tutkimuskeskuksesta tiedotteessa.

Mantelitumake on aivojen ”paniikkinappula”, hermosolujen rypäs, joka varoittaa vaarasta ja saa ihmisen pelästymään.

Chattarji ryhmineen on tutkinut trauman kytköstä mantelitumakkeeseen rotilla.

Hän on osoittanut, että äkillinen akuutti hätä ei välttämättä näy mantelitumakkeessa heti: rotilla sen toiminta vilkastui vasta kymmenen päivän kuluttua. Tuolloin eläimet muuttuivat säikyiksi ja stressaantuneiksi.

Nyt Chattarji on saanut selville, että mantelitumakkeen viivästyneet ylikierrokset johtuvat uusista hermosoluyhteyksistä, joita trauma saa aikaan.

Nyt tiedetään aiheuttajakin: uusia liitoksia rakentaa muistiproteiini nimeltä nmda.

Kun nmda:n vastaanottimien toiminta estettiin traumaattisen kokemuksen aikana, uusia hermosoluyhteyksiä ei syntynyt eikä mantelitumakkeen sähköinen toiminta kiihtynyt edes viipeellä.

”Meillä on nyt ensi kertaa esittää molekyylimekanismi, joka osoittaa, miten traumaattinen tapahtuma huipentuu vasta kymmenen päivän kuluttua”, Chattarji sanoo.

”Tässä tutkimuksessa salpasimme nmda-molekyylin toiminnan traumaattisen tapahtuman aikana. Seuraavaksi haluamme tietää, vaimentaako sen toiminnan esto oireiden syntyä vielä stressitilanteen jälkeenkin, ja jos, niin miten pitkään se onnistuu”, hän kertoo.

Jos esto toimii myös jälkikäteen, traumaperäiseen stressihäiriöön voidaan ehkä kehittää ”jälkiehkäisytabletti”. Tutkimuksen julkaisi Physiological Reports.