Valtava musta aukko on Abell 85 -galaksijoukon eräässä galaksissa. Kuva: <span class="photographer">NASA/SDSS/CXC/SAO/A.Vikhlinin et al</span>
Valtava musta aukko on Abell 85 -galaksijoukon eräässä galaksissa. Kuva: NASA/SDSS/CXC/SAO/A.Vikhlinin et al

Se ei liene suurin kaikista, mutta havaittiin tutulla menetelmällä, seuraamalla hirviön ympärillä kieppuvia tähtiä. Siitä ehkä saisi kuvankin.

Pienetkin mustat aukot ovat maapallon näkökulmasta suuria, mutta massiivisten mustien aukkojen kokoa on melkein mahdoton hahmottaa.

Tuore tutkimus varmisti, että Holmberg 15A -nimisen galaksin keskustan mustaan aukkoon mahtuisi helposti koko aurinkokuntamme ja enemmänkin.

Jos musta aukko pantaisiin Auringon tilalle, sen tapahtumahorisontin reuna ulottuisi parikymmentä kertaa kauemmaksi kuin kääpiöplaneetta Pluto nyt on. Tapahtumahorisontti on mustaa aukkoa ympäröivä alue, jolta valokaan ei pääse karkuun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hirviömäisen aukon massa on noin 40 miljardia Aurinkoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Massiivinen musta aukko on tosin niin kaukana, ettei siitä ole minkäänlaista harmia ihmiskunnalle, kuten mustista aukoista ei yleensäkään. Se on 700 miljoonan valovuoden päässä galaksinsa ytimessä.

Kohde on tuttu, mutta nyt sen koosta saatiin uusi arvio. Vaikka musta aukko ei olisi kaikkein massiivisin, se on merkittävä sen löytömenetelmän takia. Kohteen massa tarkennettiin havainnoimalla sitä kiertävien tähtien liikkeitä.

”Kyseessä on massiivisin tunnettu musta aukko paikallisessa maailmankaikkeudessa, jonka massa on määritetty mallintamalla ja suoraan mittaamalla tähtipopulaation havaittuja nopeuksia”, professori Peter Johansson Helsingin yliopistosta sanoo.

Samaan tapaan on havainnoitu Linnunradan keskustan mustan aukon Sagittarius A*:ta, kuten tuore tutkimus juuri kertoi. Holmberg 15A on niin kaukana, ettei yksittäisen tähden liikettä sen ytimen ympärillä voi mitata toisin kun Linnunradan keskustan tähtien.

Aikaisemmin Holmeberg 15A:n mustaa aukkoa arvioitiin galaksin ja galaksiryhmän liikkeiden perusteella. Silloin sen massa laskettiin pienemmäksi. Uusi arvio on julkaistu avoimessa arXiv-verkkopalvelussa, ja se on tarjolla Astrophysical Journal -tiedelehteen, kertoo Science Alert -sivusto.

Massiivisin tähän asti havaittu musta aukko on puolitoistakertainen massaltaan nyt havaittuun jättiläiseenkin verrattuna. Kvasaarin TON 618 keskustassa on olevan aukon massa on peräti 66 miljardia Aurinkoa.

Hirviömäinen on joka tapauksessa myös Holmberg 15A:ssä piileksivä aukko. Se tapahtumahorisontin säde on tutkimuksen mukaan noin 790 tähtitieteellistä yksikköä.

Yksikköä käytetään määrittelemään etäisyyksiä esimerksi aurinkokunnassa. Se on Maan keskietäisyys Auringosta, joka on vajaat 150 miljoonaa kilometriä.

Pluto on keskimäärin vajaan 40 tähtitieteellisen yksikön päässä Auringosta. Aurinkokunnan viimeinen raja eli heliopaussi, jossa alkaa tähtien välinen avaruus, on noin 123 tähtitieteellisen yksikön päässä.

Näin ollen Holmberg 15A:n mustan aukon tapahtumahorisontti ulottuisi Auringon paikalla ollessaan hyvin kauas tähtienväliseen avaruuteen.

Koska aukko on näin suuri, siitä voisi teoriassa saada kuvankin. Ensimmäinen kuva massiivisesta mustasta aukosta julkaistiin keväällä, ja se oli sensaatio. Kuvassa on galaksin M87 keskustan musta aukko. Kuva on koostettu usean teleskoopin avulla.

Holmberg 15A:n aukko on kuvattua aukkoa kuusi kertaa suurempi ja neljätoista kertaa kauempana. Se voisi olla yksi tulevaisuuden kuvauskohteista, Johansson laskeskelee.

Holmberg 15A:n mustan aukon havaitsi Chilessä sijaitseva VLT-kaukoputki. Se koostuu neljästä kahdeksanmetrisestä teleskoopista, jotka toimivat näkyvän ja infrapunavaloan alueella.

Tutkijat arvioivat, että näin massiivinen musta aukko on syntynyt, kun kaksi nuorta galaksia on törmännyt varhaisessa maailmankaikkeudessa.

”Galaksin erikoispiirre on sen ytimestä löytyvä erittäin suuri tähdistä lähes tyhjä alue. Se syntyi todennäköisesti, kun kahden törmäävän galaksin mustat aukot lähentyivät ensin toisiaan ja viskoivat tähtiä ulos. Sitten ne lopulta sulautuivat yhteen”, Johansson sanoo.

Käyttäjä2036
Seuraa 
Viestejä116

Tiedemiehet ymmärtää mustista aukoista yhtä paljon kun Pekka Haavisto.

Valo ei suinkaan jää vangiksi mustaan aukkoon vaan fotonit hajoaa ulottuvuuksien romahtaessa.

Periaatteessa olisi helppo laskea kuinka monta ulottuvuutta on romahdettava ennen kuin energia vapautuu painovoimasta (jotkut sanovat sitä alkuräjähdykseksi)

Sisältö jatkuu mainoksen alla