Ihmisen siipikarjan osuus maapallon linnuista on jopa 70 prosenttia. Kuva: Juhani Niiranen
Ihmisen siipikarjan osuus maapallon linnuista on jopa 70 prosenttia. Kuva: Juhani Niiranen

Ihmiskunta on jo tuhonnut 83 prosenttia luonnonvaraisista nisäkkäistä ja puolet kaikista kasveista.

Me ihmiset olemme vain prosentin sadasosa kaikesta maapallon elämästä. Biomassassa mitattuna maapallo on kasvien ja bakteerien valtakunta. Maapallon eliöistä kasveja on 82 prosenttia ja pelkkiä bakteereja 13 prosenttia.

Kaikki eläimet – hyönteiset, madot, linnut, nisäkkäät ynnä muut – mahtuvat loppuun viiteen prosenttiin.

Ihmiset ovat siis prosenttikerhossa pelkkiä desimaaleja, mutta valtakautemme alusta nykypäivään olemme tuhonneet valtavan määrän elämää maapallolta. Ihmissivilisaatioiden synnyn jälkeen kaikista nisäkkäistä on hävinnyt 83 prosenttia, kaikista kasveista puolet ja kaloistakin 15 prosenttia.

Näin kertoo Pnas-tiedelehdessä julkaistu uusi tutkimus, jossa on pyritty ensi kertaa kattavasti arvioimaan maapallon kaiken biomassan eli elämän jakautuminen.

Tutkimus on vapaasti luettavissa, ja siitä riittää kiinnostavia lukuja poimittavaksi. Vaikka kaikesta elämästä ihmisiä on murto-osa, maapallon nisäkkäistä kuitenkin 36 prosenttia on ihmisiä. Jopa 60 prosenttia on meidän karjaamme, enimmäkseen nautoja ja sikoja.

Vain neljä prosenttia kaikista nisäkkäistä on luonnonvaraisia. Ihmisen siipikarjan osuus kaikista maapallon linnuista on huikeat 70 prosenttia.

”Kun ratkon kuvapähkinöitä tyttäreni kanssa, tehtävissä on usein vierekkäin elefantti, kirahvi ja virtahepo. Mutta jos haluaisin antaa lapsille todenmukaisen kuvan maailmasta, kirjassa olisi kolme lehmää ja kana”, sanoo tutkimusta johtanut professori Ron Milo israelilaisesta Weizmann-tiedeinstituutista The Guardian -lehdelle.

Ihmisen kädenjälki maapallolla on suunnaton. Tutkimus laittaa silti asiat perspektiiviin: biomassassa mitattuna viruksia ja matoja on kolme kertaa enemmän kuin ihmisiä.

Hyönteisiä, hämähäkkejä ja äyriäisiä on 17 kertaa enemmän ja sieniä 200 kertaa enemmän kuin ihmisiä.

Meidän ihmisten massa on suunnilleen sama kuin krilliäyriäisten tai termiittien.

Maapallon kaiken elämän jakautumista on vaikea arvioida. Siksi näin kattavia tutkimuksia ei aiemmin ole juuri tehty.

Tutkimustiedon kasaantuminen ja mittausmenetelmien kehitys on nyt mahdollistanut sen, että tutkijat saattoivat kahlata läpi satoja tutkimuksia ja yhdistellä niistä kokonaiskuvan. Työ kesti kolme vuotta.

Tutkijoiden käyttämässä menetelmässä elämän jakautuminen on laskettu eliöiden sisältämän hiilen perusteella. Kaikki maapallon elämä on lopulta vain kokoelma monimutkaisia hiiliyhdisteitä.

Ihmisen kehossa neljä yleisintä alkuainetta ovat happi, hiili, vety ja typpi. Hapesta ja vedystä suurin osa on kehossamme vetenä. Sitä on aikuisen kehosta noin puolet. Hiiltä ihmisestä on noin viidesosa.

Hiilimassan arviointi on tutkimuskirjallisuudessa yleisesti käytetty tapa biomassan laskemiseen, ja tutkijoiden mukaan se antaa hyvän kokonaiskuvan. Tutkimuksessa ei pyrittykään laskemaan maapallon kaiken elämän painoa, jolloin pitäisi tietysti ottaa huomioon myös vesi ja muut aineet.

Kaikki maapallon elämä yhteensä sisältää tutkimuksen perusteella 550 miljardia tonnia hiiltä. Jos tämän perusteella haluaa tehdä jonkin arvion painosta, niin kuivapainon arviointi on melko suoraviivaista. Eliöiden kuivapainosta noin puolet on tyypillisesti hiiltä, joten maapallon kaiken elämän kuivapaino eli paino ilman vettä olisi noin 1 100 miljardia eli 1,1 biljoonaa tonnia.

Biomassaa on kyllä yritetty arvioida useaan otteeseen, mutta aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty suurimmaksi osaksi yksittäisiin eliöryhmiin ja kasveihin.

”Minun tietääkseni tämä tutkimus on ensimmäinen kattava analyysi kaiken biomassan, mukaan lukien virusten, jakautumisesta maapallolla”, kommentoi meribiologi, professori Paul Falkowski Rutgersin yliopistosta The Guardian-lehdelle. Falkowski ei osallistunut tutkimukseen.

Useat tutkijat katsovat, että maapallolla on nyt käynnissä kuudes suuri joukkosukupuutto. On arvioitu, että vain 50:n viime vuoden aikana puolet maapallon eläimistä on hävinnyt.

Luonnonvaraisista nisäkkäistä on jäljellä enää kuudesosa, ja kolmen vuosisadan intensiivinen valaanpyynti on hävittänyt merinisäkkäistä noin 80 prosenttia.

Falkowskin mielestä tutkimuksesta voidaan poimia kaksi isoa havaintoa.

”Ensinnäkin ihmiset osaavat hyödyntää luonnon resursseja äärimmäisen tehokkaasti. Ihmiset ovat lahdanneet luonnonvaraisia nisäkkäitä ruoaksi tai huvin vuoksi käytännössä kaikilla mantereilla. Toiseksi, kasvien osuus maapallon biomassasta on täysin ylivoimainen, ja suurin osa tästä biomassasta on puuta”, Falkowski tiivistää.

”Meidän ruokatottumuksillamme on valtava vaikutus eläinten ja kasvien elinympäristöihin. Toivoisin, että ihmiset sisäistäisivät tämän tutkimuksen maailmankuvaansa”, Milo sanoo.

Jos kaikki elämä pyyhkiytyisi maapallolta, kuvitteelliset tulevaisuuden arkeologit voisivat löytää joka ikiseltä mantereelta valtavan määrän kananluita. Ihmisen ruoaksi kasvatetaan ja tapetaan joka vuosi kymmeniä miljardeja kanoja.

Niiden fossiloituneet luunkappaleet ihmisasutuksen liepeillä kertoisivat tulevaisuuden tutkimusmatkailijoille ajasta, jolloin ihminen hallitsi maailmaa.