Opiskelijoiden juhlissa Senaatintorilla juotiin ja laulettiin juomalauluja. Kuva: Christian Westerback
Opiskelijoiden juhlissa Senaatintorilla juotiin ja laulettiin juomalauluja. Kuva: Christian Westerback

Kosteaa opiskelijaelämää viettäneiden aivoissa näkyy samoja piirteitä kuin kroonisilla alkoholisteilla.

Kasvava tutkimusnäyttö viittaa siihen, että turvallista alkoholinkäyttöä ei ole olemassakaan.

Nyt Frontiers in Behavioral Neuroscience -lehdessä julkaistu uusi tutkimus näyttää osoittavan, että jo verrattain harmittomana ja kiinteänä osana opiskelijaelämää pidetty ajoittainen ryypiskely aiheuttaa nuorten aivoihin muutoksia.

Espanjalaistutkijat halusivat selvittää, vaikuttaako satunnainen alkoholinkäyttö aivojen aktiivisuuteen ja erityisesti levossa, mitä ei toistaiseksi juuri ole tutkittu. Alkoholin vaikutusta erilaisista tehtävistä suoriutumiseen on perattu enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat haalivat Espanjassa kokeisiin ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoita ja selvittivät heidän alkoholinkäyttöään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Heiltä kysyttiin, ovatko he harrastaneet humalahakuista juomista viimeisen kuukauden aikana. Humalahakuisuuden raja määriteltiin miehillä vähintään viideksi annokseksi kahden tunnin sisällä nautittuna ja naisilla neljäksi annokseksi. Kyse ei siis ollut edes kovin rankasta juomisesta opiskelijajuhlien mittapuulla.

Verrokkeina oli opiskelijoita, jotka eivät koskaan olleet harrastaneet humalahakuista juomista.

Opiskelijoiden aivojen sähköistä aktiivisuutta mitattiin elektrodeilla.

Alkoholia kuukauden sisällä juoneiden aivoista mitattiin suurempia beta- ja thetaoskillaatioita oikeanpuoleisessa ohimolohkossa ja tietyillä alueilla takaraivolohkossa. Vastaavia muutoksia sähkötoiminnassa on havaittu myös kroonisten alkoholistien aivoissa.

Tutkijat arvelevat, että sähköisen toiminnan muutos näillä alueilla voi kertoa alentuneesta kyvystä reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin ja vaikeuksista käsitellä informaatiota. Muutoksissa voi olla kyse jopa alkoholin aiheuttamien aivovaurioiden aivan varhaisista merkeistä.

Nuorten aikuisten aivot kehittyvät vielä, joten alkoholinkäytöllä voi olla heihin muita suurempi vaikutus, tutkijat sanovat tiedotteessa.

He kuitenkin korostavat, että lisätutkimuksissa täytyy vielä selvittää tarkemmin, johtuvatko havaitut muutokset juuri humalahakuisesta juomisesta ja vaarantaako se aivojen kehitystä.

Vastaavia tuloksia saatiin aivan hiljattain myös Suomessa.

Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksissa havaittiin, että runsaasti alkoholia käyttäneiden koehenkilöiden aivot reagoivat magneettikenttään voimakkaammin kuin raittiiden tai vähän alkoholia käyttävien verrokkien aivot. Se viittasi tutkijoiden mukaan pitkäkestoisiin muutoksiin aivojen reaktioherkkyydessä.

Suomalaistutkimuksessa tarkasteltiin nuoria aikuisia, jotka olivat käyttäneet vuosien ajan runsaasti alkoholia, vähintään 20 annosta viikossa.

Vierailija

Mutta miten tämä rappeutuminen käytännössä tapahtuu? Sitähän on sanottu nyttemmin ettei alkoholi oikeastaan tapakaan aivosoluja vaikka niin on joskus luultu. Lähinnä jotain B-vitamiinipuutoksia aiheuttaa ja saattaa surkastuttaa sellaisia osia niistä neuroneista tms mutta ne kai voisivat palautua? En usko mihinkään aivorappeutumiseen ennenkuin selitetään tarkalleen mitä fyysistä vauriota siellä tapahtuu ja mitä se vaatii ja onko se peruuttamatonta. 

Vierailija

Mä sain hyvän idean kännissä. Taidan kirjoittaa Kike Elomaalle. Olis pari uutta ehdotusta persujen idealistalle. Ei liity maahanmuutton.

Sisältö jatkuu mainoksen alla