Taaperot eivät pidä öykkärimäisestä käytöksestä. Kuva: Wikimedia Commons
Taaperot eivät pidä öykkärimäisestä käytöksestä. Kuva: Wikimedia Commons

Ihmislapset eivät hyväksy toisen alistamista väkivalloin. Toisin on apinoilla.

Pienetkin lapset näyttävät ymmärtävän, kuka on tilanteessa vahvoilla, ja valitsevat suosikikseen voittajan. Toisaalta jo vuoden ikäisillä on tajua oikeudenmukaisuudesta. Kiusaamistilanteessa asetutaan heikomman puolelle.

Näin voidaan päätellä uudesta Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa parikymmentä 1,5–2,5-vuotiasta lasta laitettiin katsomaan eräänlaista nukketeatteria ja valitsemaan erilaisissa tilanteissa kahdesta nukesta mieleisensä.

Tutkimus rakentaa aiempien havaintojen pohjalle. Esimerkiksi Science-lehdessä vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että jo vuoden ikäiset lapset olettavat, että pienempi väistää isompaa tilanteessa, jossa jommankumman on pakko väistyä.

Puolitoistavuotiaat lapset arvelevat, että kerran yhdessä tilanteessa voittanut osapuoli voittaa jatkossakin. He tuntuvat otaksuvan, että kuvitteellisessa tilanteessa vahvempi saa myös enemmän nameja.

Tutkimuksessa Kalifornian, Harvardin ja Oslon yliopistojen tutkijat näyttivät 23 taaperolle tilanteen, jossa kaksi isosilmäistä nukkea kävelee valkoisen taustan puolelta toiselle.

Lapset totutettiin ensin nukkeihin esittämällä kumpikin nukke kerrallaan matkalla laidasta toiseen. Sitten tulikin vastaan tilanne, jossa nuket joutuivat vastakkain. Jommankumman piti väistää, jotta matka jatkuisi.

Ensimmäisessä kokeessa toinen nukke ikään kuin alistui. Se kääntyi naama alaspäin ja päästi toisen nuken ohi. Kun lapsilta kysyttiin, kummasta nukesta he tykkäävät enemmän, 20 lasta 23:sta valitsi nuken, joka ”voitti” väistötilanteessa. Vain kolme valitsi toisen nuken.

Seuraavassa kokeessa toinen ryhmä näki eri tilanteen samoilla nukeilla esitettynä. Tässä tapauksessa toinen nukke työnsi vastaantulevan nuken väkisin pois tieltä ja jatkoi matkaansa. Nyt lapset asettuivatkin altavastaajan puolelle: 22 lapsesta 18 valitsi hävinneen nuken.

Nukkeja kävelytettiin koetilanteissa useilla eri tavoilla. Tällä yritettiin sulkea pois mahdollisuus, että lapset suosisivat tiettyä nukkea jostain muusta syystä.

Nuket laitettiin esimerkiksi kävelemään peräkkäin taulun vasemmasta reunasta oikealle, mutta matkalla toinen nukke kupsahti ja toinen jatkoi matkaansa. Kun lapsilta sitten kysyttiin, kumpi nukke on kivempi, vastaukset menivät tasan.

Tutkijat tulkitsevat tätä niin, että lapsia ei näytä kiinnostavan se, pääseekö nukke perille vai ei. He valitsisivat väistötilanteessa voittavan nuken.

Tutkijat päättelevät, että lapsilla on taju siitä, kumpi on tilanteessa vahvemmilla, ja he myös suosivat tätä nukkea. Epäreilusti käyttäytyvästä ei kuitenkaan pidetä.

Vahvojen yksilöiden ja valtasuhteiden tunnistamista on testattu paljon myös apinoilla. Bonobot eli kääpiösimpanssit eivät välitä siitä, miten valta on hankittu, kunhan sitä on. Ne suosivat vahvempaa yksilöä, vaikka tämä käyttäisi väkivaltaa pienempiinsä.

Urospuolisille makakeille on annettu katseltavaksi laumahierarkiassa ylempänä ja alempana olevien apinoiden kuvia. Samalla niille on annettu tietty määrä mehua riippuen siitä, kumpaan suuntaan ne katsovat. Makakit haluavat johdonmukaisesti katsoa ylempänä nokkimisjärjestyksessä olevan apinan kuvaa, vaikka saisivat vähemmän mehua tästä valinnasta.

”Apinat suosivat hallitsevia yksilöitä muusta piittaamatta, mutta ihmislapset suosivat niitä, jotka ovat voimakkaita, mutta eivät ilkeitä”, summaa kehityspsykologian apulaisprofessori Kiley Hamlin Brittiläisen Kolumbian yliopistosta uutiskanava NPR:lle.

Hamlin ei ollut mukana uudessa tutkimuksessa. Hän kertoo 1970-luvulla tehdyistä tutkimuksista, joiden mukaan päiväkotilapset alkavat jo 1,5 vuoden iässä muodostaa sosiaalisia hierarkioita.

”Minusta on kiintoisaa, miten paljon se lopulta muistuttaa aikuisten toimintaa. Kiinnitämme valtavasti huomiota julkkiksiin ja rikkaisiin ja muihin, joilla on valtaa. Tutkimus viittaisi siihen, että tällainen ajattelu alkaa jo hyvin varhain elämässä”, Hamlin sanoo.

Yksi nukkekoe ei toki ole lopullinen totuus. Havainnot nivoutuvat kuitenkin aiempaan tutkimukseen, myös Hamlinin itsensä tekemään. Siinäkin lapset suosivat niitä, jotka auttavat muita, ja välttävät kiusaajia.

”Ei riitä, että on vain statusta – sitä ei ole saanut hankkia vääryydellä.”

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5140
Liittynyt21.7.2017

Jo pieni lapsi suosii vahvaa muttei ilkeää

Eihän asemaansa osoittava apina ole ilkeä... se vain pitää järjestystä yllä, ja on siinä mielessä HYVÄ. Aivan kuten ihmisestä ilmenee paremmuus kohtaustilanteessa (mitä ikinä ne tekijät sitten ovatkin, joista arvokkuus ilmenee), apina tunnistaa jatkuvasti ylempiarvoisen lajitoverin; ellei alempiarvoinen kykene hyväksymään omaa asemaansa ja kapinoi, ainoa keino pitää se ruodussa on selkeämmät eleet. Vertailukelpoinen tilanne ihmisillä olisi vaikkapa se, että joku yrittää riistää sinulta jotain,...
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli