Kaikki nykyihmiset ovat samaa afrikkalaista alkujuurta. Kuva: Kimmo Taskinen
Kaikki nykyihmiset ovat samaa afrikkalaista alkujuurta. Kuva: Kimmo Taskinen

Tutkijat paikansivat kahdeksan geenivarianttia, jotka säätelevät ihmisen ihon väriä.

Ihmisen geenipalettia on sekoiteltu ja ravisteltu lajimme satojatuhansia vuosia kestäneen taipaleen aikana, mutta kaikki ihmiset ovat samaa afrikkalaista alkujuurta.

Nyt monikansallinen tutkimusryhmä on toteuttanut Afrikassa ensimmäisen laajamittaisen tutkimuksen ihonväriä säätelevistä geeneistä.

Kahdeksaan geenivarianttiin keskittyvä tutkimus julkaistiin nyt Science-lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nykyisistä afrikkalaisista löytyy sekä geenien että ulkonäön tasolla miltei jokaista maailman ihonväriä. Ihmisen väripaletti onkin pitkälti kehittynyt jo muinoin Afrikassa, ennen kuin ihmiskunta vaelsi sieltä muihin maailman kolkkiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat tarkastelivat eri ihonvärejä ja niihin vaikuttavia geenejä mittaamalla 2 100 eri ihmisryhmiin kuuluvan nykyafrikkalaisen ihon heijastavuutta ja ottivat heiltä verinäytteitä.

Tutkijat paikansivat ihmisen perimästä neljä aluetta, joissa yksittäisen emäsparin muutokset eli niin sanotut snipit vaikuttavat ihmisen ihon väriin.

Näitä geenivariantteja, snippejä, löydettiin tutkimuksessa kahdeksan.

Eräs niistä, nimeltään slc42a5, liittyy vaaleaan ihoon ja yleistyi nopeasti Euroopassa viimeisen 6 000 vuoden aikana.

Samaa geenivarianttia löytyy kuitenkin myös Itä-Afrikassa eläviltä ihmisiltä, Etiopiassa jopa puolelta tiettyjen alueiden asukkaista. Se ei kuitenkaan yksinään määrää ihonväriä, joka on monen geenin yhteispelin tuotos.

Hieman yllättäen vaalean ihon synnyttävät geenit ovat jopa vanhempia kuin aivan tummaan ihoon liitetyt variantit.

Kumpikin juontaa juurensa aikaan ennen nykyihmistä. Esimerkiksi kahta muuta vaalean ihonvärin synnyttävää geenivarianttia löytyy eurooppalaisilta ja Botswanassa elävän san-kansan metsästäjä-keräilijöiltä, mutta variantti oli olemassa jo 900 000 vuotta sitten eläneillä apinaihmisillä, arvelevat tutkijat.

Tiedetään, että ihmisen hipiän vaihtelevat värit ovat kehittyneet vastauksena auringonvalon vaihteluun.

Melaniinipigmentin aikaansaama tumma väri suojaa ihoa auringon uv-säteilyn aiheuttamilta vaurioilta. Vähemmän valoisilla alueilla elävät hyötyvät vaaleammasta ihosta voidakseen tuottaa paremmin d-vitamiinia.

On todennäköistä, että nykyihmisen esi-isät kuten Australopithecus olivat karvapeitteensä alla vaaleita, sillä karva suojasi säteilyltä.

Kun ihmisen esi-isät alkoivat kehittyä karvattomiksi, myös hipiä tummentui. Esimerkiksi simpanssin nahka on vaalea, kun karvat ajelee.

Tummin väri kehittyi ihmisen esi-isän iholle kenties vasta 500 000 vuotta sitten. Nykyihmisistä esimerkiksi Etelä-Sudanin dinka-kansa on tyypillisesti näin tummaa. Tähän liittyy geenivariantti nimeltään mfsd12.

Samaa geenivarianttia löytyy myös Oseaniassa eläviltä kansoilta, Australian aboriginaaleilta ja joiltakin intialaisilta.

Tästä voidaan päätellä muinaisten ihmisten liikkeitä ulos Afrikasta. Kenties osa muinaisista ihmisistä vaelsi Itä-Afrikasta kohti Intiaa ja lopulta Oseaniaa.

Kenties Afrikasta ulos suuntautui vain yksi suuri vaellus, mutta tumminta ihoa tuottava geenivariantti hävisi myöhemmin Euraasiaan asettuneelta populaatiolta.

Ennen uusinta tutkimusta kukaan ei tiennyt, mikä tämän mfsd12-geenivariantin rooli ihmisessä on. Tutkijat osoittivat hiirillä, että se säätelee turkin pigmentaatiota häivyttämällä punaiset ja keltaiset pigmentit.

Hiirten vaaleanruskeista turkeista tuli harmaita. Solumaljassa puolestaan havaittiin, että geeni saa solut tuottamaan enemmän eumelaniinia, joka tummentaa paitsi ihoa, myös hiuksia ja silmiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla