Linnunradan tähtien paikat voivat muuttua. Kuvassa tähdet on merkitty punaisella ja sinisellä. Ne ovat alussa samalla kiertoradalla (kuvassa symbolilla kpc 12). Punaisella merkityn rata muuttuu ensiksi. Punainen on jo siirtynyt uudelle radalleen, ja sininen on matkalla kohti uutta rataansa. Kuva: Dana Berry / SkyWorks Digital, Inc. ja SDSS
Linnunradan tähtien paikat voivat muuttua. Kuvassa tähdet on merkitty punaisella ja sinisellä. Ne ovat alussa samalla kiertoradalla (kuvassa symbolilla kpc 12). Punaisella merkityn rata muuttuu ensiksi. Punainen on jo siirtynyt uudelle radalleen, ja sininen on matkalla kohti uutta rataansa. Kuva: Dana Berry / SkyWorks Digital, Inc. ja SDSS

Aiemmin tähtien liikettä oli havaittu vain oman Aurinkomme lähellä.

Tähtitieteilijät ovat tuottaneet uuden tähtikartan kotigalaksistamme Linnunradasta. Siinä lähes kolmannes tähdistä on vaihtanut paikkaansa ja kiertorataansa.

Kartta tehtiin havainnoista, joita on koottu Sloan Digital Sky Survey (SDSS) -tutkimuksessa New Mexicon osavaltionyliopistossa.

Löytö tarjoaa uutta ymmärrystä siihen, miten tähdet muodostuvat ja miten ne matkaavat galaksissa.

Tutkimus on ensimmäinen selvä näyttö siitä, että tähdet vaeltavat kaikkialla galaksissa. Aiemmin liikettä oli havaittu vain oman Aurinkomme lähellä.

”Tähdet näyttävät matkaavan kuin ihmiset, kauaksi, jopa toiselle puolelle maailmaansa”, sanoo Michael Hayden, joka kirjoitti tutkimusraportin.

”Noin 30 prosenttia Linnunradan tähdistä näyttää kulkeneen kauaksi sieltä, missä ne ovat syntyneet.”

Tutkijat rakensivat kartan tähtien liikkeistä Apogee-spektrografin avulla. Laite tarkkaili sataatuhatta tähteä neljän vuoden aikana. Spektrografi mittasi 15 eri alkuaineen, kuten hiilen, piin ja raudan, määriä tähdissä.

Avainasemassa tähtien liikkeitä tutkittaessa on mitata alkuaineita kunkin tähden kaasukehästä. Niistä paljastuvat tähden syntyperä ja elinkaari.

Alkuaineita voi mitata tähden spektristä, jossa näkyy, kuinka paljon valoa tähti säteilee eri aallonpituuksilla.

Tähden spektrissä näkyy linjoja, jotka vastaavat tiettyjä alkuaineita ja yhdisteitä. Tähtitieteilijät voivat viivoja lukemalla kertoa, mistä aineista tähti on tehty.

”Spektri kertoo meille, että galaksimme kemiallinen koostumus muuttuu jatkuvasti", sanoo tähtitieteen professori Jon Holtzman New Mexicon yliopistosta. Hän oli mukana tutkimuksessa.

Tähdet tuottavat raskaampia alkuaineista ytimissään. Nekin leviävät lopulta avaruuteen kaasuina, kun tähden energia ehtyy ja se kuolee.

Seuraavan polven tähdissä on yleensä enemmän raskaampia alkuaineita, koska ne syntyvät edellisen sukupolven kaasuista.

Galaksin joillakin alueilla tämä tähtien kemiallinen rikastuminen on edennyt voimakkaammin kuin muilla alueilla.

Raskaiden alkuaineiden määrä siis vaihtelee eri puolilla galaksia. Tämän tiedon avulla tähtitieteilijät voivat määrittää, missä osassa galaksia tähti on syntynyt.

Tutkijat huomasivat, että suuren osan tähtien liikkeistä voi selittää sillä, että tähdet siirtyvät säteittäisesti joko lähemmäs Linnunradan keskustaa tai säteittäisesti poispäin siitä. Se voi johtua siitä, että galaktisen kiekon massassa on epäsäännöllisyyksiä.

Löydöstä kertoi heinäkuun lopun Astrophysical Journal ja verkkolehti Science Daily.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä