Kuitua saa muun muassa ruisleivästä. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Kuitua saa muun muassa ruisleivästä. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Suolistomikrobeja ei kannata pitää nälässä.

Syö kuituja, kehottavat ravitsemussuositukset. Nyt perään voi lisätä: tai sinut syödään sisältäpäin.

Mikäli kiltit ja hyödylliset suolistomikrobimme eivät saa tarpeekseen ravintokuituja, ne alkavat natustaa paksusuolen pintaa suojelevaa limaa. Suolen seinämä voi rapautua tästä syystä niin, että se tulehtuu helposti.

Mikrobiologi Eric Martens Michiganin yliopistosta kollegoineen selvitti kuitujen merkitystä hiirillä. Niihin istutettiin 14 bakteerilajia, jotka kasvavat ihmisen suolistossa.

Sitten ryhmä tutki, mitä jyrsijöiden suolistossa tapahtuu, kun niiden ravinnon kuitupitoisuus muuttuu. He altistivat hiiret myös bakteereille, jotka tekevät niiden suolistossa samaa kuin Escherichia coli -bakteeri ihmisissä eli aiheuttavat tulehdusta ja ripulia.

Kun hiiret söivät ruokaa, joka sisälsi noin 15 prosenttia kuituja, niiden suoliston limakerros pysyi ennallaan ja tulehdusta aiheuttavat taudinaiheuttajat aisoissa.

Sen sijaan kuiduton ruoka usutti suolistomikrobit liman kimppuun muutamassa päivässä.

Tutkijat lisäsivät kokeeksi ruokaan prebiootteja, joita käytetään monissa elintarvikkeissa. Ne johtivat hiirissa samanlaiseen liman katoamiseen kuin kuiduton ruoka.

Mikrobikirjo muuttui jopa päivittäin sen mukaan, mitä hiiret söivät. Jotkin bakteerilajit pärjäsivät paremmin vähäkuituisissa, toiset runsaskuituisissa oloissa.

Neljä kuiduitta kukoistavaa mikrobilajia olivat ainoita, jotka tuottavat suolen liman proteiineja hajottavia entsyymejä.

Mitä vähemmän kuituja hiiri söi, sitä ohuempi limaa tuottavien solujen kerros oli. Hento limapeite ei suojannut taudinaiheuttajilta.

”Vaikka tämä tutkimus tehtiin hiirillä, tulos vahvistaa sen, mitä ravitsemustieteilijät ovat toitottaneet vuosikymmeniä. Kannattaa syödä paljon luonnollisia kuituja. Ruokavalio vaikuttaa suoraan suolistomikrobeihin ja sairastumisalttiuteen”, Martens sanoo tiedotteessa.

Ravintokuituja on runsaasti täysjyväviljassa, palkokasveissa, pähkinöissä ja siemenissä.

Tutkimuksen julkaisi Cell.

Kurkö
Seuraa 
Viestejä178
Liittynyt16.10.2013

Jos et syö kuitua, bakteerit syövät suolesi

Otsikko on vähän hölmö. Koe tehtiin hiireillä. En ole tietääkseni hiiri. Eikä ole inuiittikaan, jotka ennen vanhaan söivät suurilta osin lihaa ja joivat verta. Silti ovat hengissä tänäkin päivänä, joskin ovat alkaneet länsimaalaistua ja syödä köyhää pikaruokaa. Joten se siitä sitten. Tutkimus selittääkin enemmän hiiren suolen toimintaa kuin ihmisen.
Lue kommentti

''Mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarmaa.''

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.