Gaia-observatorio on avaruudessa pisteessä, jossa se pysyyy paikoillaan painovoimakenttien ansiosta. Kuva: ESA
Gaia-observatorio on avaruudessa pisteessä, jossa se pysyyy paikoillaan painovoimakenttien ansiosta. Kuva: ESA

Selityksen aurinkokuntamme synnystä on tarjonnut Euroopan avaruusjärjestön Gaia-observatorio, joka on avaruudessa.

Jousimiehen kääpiögalaksia on meidän kiittäminen. Se häiritsi muinoin kotigalaksimme Linnunradan tasapainoa.

Kääpiögalaksin vierailun seurauksena tähtiä syntyi kaasusta ja pölystä uudella vauhdilla. Yksi näistä oli ehkä Aurinkomme. Sen lähelle kehkeytyi myös hiljalleen Maa.

Ratkaiseva oli Jousimiehen vierailu Linnunradassa noin 5,7 miljardia vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kääpiögalaksin roolia Linnunradassa on tarkentanut avaruudessa leijuva tutkimusobservatorio Gaia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Gaia on mitannut jo yli kuusi vuotta Linnunradan tähtien liikkeitä ja syntyä avaruuden niin sanotussa L2-pisteessä. Se on paikka Maan lähellä, jossa Gaia pysyy painovoimakenttien vaikutuksesta lähes paikallaan.

Jousimiehen eli Sagittariuksen kääpiögalaksi on kierrellyt Linnunradan ympärillä ja kulkenut sen läpi useaan otteeseen. Tämän ovat tähtitieteilijät selvittäneet Euroopan avaruusjärjestön (Esa) Gaia-satelliitin tuloksista. Esa kertoi niistä toukokuun lopulla. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Nature Astronomy. Esa on julkaissut aiheesta myös videon.

Gaian mittausten tutkijat vertasivat lähimpien tähtien kirkkautta, väriä ja etäisyyttä aina 6 500 valovuoden etäisyyteen saakka. Kääpiögalaksin käynti Linnunradassa vaikutti osuvan hyvin yhteen uusien tähtien syntypiikkien kanssa.

Jousimies on paljon pienempi galaksi kuin isoveljensä Linnunrata. Se on vain yksi noin 50 kääpiögalaksista Linnunradan lähettyvillä, mutta niistä lähimpiä.

Jousimiehen soikea kääpiögalaksi löytyi 1994. Se on niin sanotun Paikallisen ryhmän galakseja. Jousimiehen kääpiö­galaksi on ”vain” noin 65 000 valovuoden etäisyydellä. Linnunratamme läpimitta on selvästi yli satatuhatta valovuotta.

Läheisyytensä takia Jousimies on joutunut historiassaan aika ajoin Linnunradan painovoiman riepotteluun. Koti­galaksimme on kymmenentuhatta kertaa massiivisempi, joten se määrää tämän galaktisen tanssin tahdit. Ja samalla vetää naapuriaan kerta kerralta lähemmäs.

Linnunrata oli ennen Jousimiehen häirintää jo saavuttanut galaksina tasapainon. Siinä muodostui tähtiä tasaiseen tahtiin. Pahimmat tähtimyrskyt oli galaksissamme jo koettu.

Sitten Jousimies tunkeutui painovoiman vaikutuksesta Linnunradan sisään ja häiritsi tätä tasapainoa. Nuo törmäykset tuottivat painovoiman häiriöitä ja siirsivät ainetta, kuten kaasua ja pölyä, uusille alueille. Ne näyttävät Gaian mukaan selvästi tuottavan jaksoja, joissa muodostuu tavallista enemmän suuria tähtiä.

”Jousimiehen galaksi siirtää kotigalaksimme sisällä kaasua ja pölyä kuin väreilevä vesi”, sanoo Esan tiedotteessa Tomás Ruiz-Lara. Hän on astrofysiikan tutkija IAC-laitoksessa Espanjan Teneriffalla.

Toisilla Linnunradan alueilla Jousimiehen vierailut vähensivät pölyä ja kaasua.

Kääpiögalaksi Jousimies vaikutti näin koko Linnunradan rakenteeseen, sanoo Carme Gallart, yksi tutkimuksen kirjoittajista. Hän myös on tutkijana Teneriffalla.

”Emme tiedä aivan varmasti, romahtiko muuttunut kaasu- ja pölypilvi Auringoksi nimenomaan Jousimiehen vierailun vuoksi. Jousimies on kuitenkin tähän vahva ehdokas. Aurinkomme ikä osuu näet niihin aikoihin, jolloin tähtiä alkoi muodostua Jousimiehen vaikutuksesta”, sanoo Gallart.

Sisältö jatkuu mainoksen alla