Avaruusluotain Juno kuvaa jättiplaneetta Jupiteria uusista kulmista jo viidettä vuotta. Kuva: Nasa
Avaruusluotain Juno kuvaa jättiplaneetta Jupiteria uusista kulmista jo viidettä vuotta. Kuva: Nasa

Jupiterin isoista kuista saadaan lähikuvia yli 20 vuoden tauon jälkeen. Jäinen kuu Io kiinnostaa eniten. Sen valtameressä voi lymytä alkeellista elämää.

Avaruusluotain Juno on kiertänyt jättiplaneetta Jupiteria heinäkuun alusta 2016. Se on kiitänyt ja kaartanut jo 31 kertaa tämän aurinkokunnan suurimman planeetan ympäri.

Yksi kierros soikealla radalla on kestänyt noin 53 päivää. Vauhti huimaa: yli 230 000 kilometriä tunnissa.

Junon kamera Junocam on napannut aivan uusia näkymiä Jupiterin napojen valtavista kaasukierteistä. Oppikirjoissa voidaan nyt julkaista Jupiterista uusia hienoja kuvia. Toki tututkin kohteet näyttävät upeilta, kuten Jupiterin punainen pilkku planeetan keskivyöhykkeillä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Juno on nyt hoitanut kaikki tärkeimmät päätehtävänsä. Se on esimerkiksi mitannut tarkkaan Jupiterin kaasukehän koostumusta ja magneettikenttää sekä saanut tarkennettua tietoa Jupiterin tuulista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lennon oli määrä päättyä heinäkuussa. Luotain on yhä hyvässä kunnossa, vaikka tutkijat pelkäsivät, että Jupiterin vahva magneettikenttä tuhoaisi Junon laitteet nopeasti. Ne kestivät kuitenkin kaikki kierrokset.

Niinpä Nasa on päättänyt, että Juno saa jatkaa. Lennonjohdon oli alun perin määrä ohjata luotain Jupiterin kaasukehään heinäkuussa 2021. Luotain olisi hajonnut nopeasti kaasujen syvyyksissä ja kovassa paineessa.

Juno jatkaa ainakin syyskuuhun 2025. Luotain kiitää siihen asti uusilla kiertoradoilla Jupiterin ympäri ja kauemmas vielä kymmeniä kertoja. Kierroksia on määrä kertyä 76, kun alun perin tähdättiin 32 kierrokseen.

Juno kiitää Jupiterin lähellä vielä vuonna 2025 tai hetkeen, jolloin se alkaa hiipua, kertoo Southwestin tutkimuslaitoksen tiedote.

”Juno on kierros kierrokselta paljastanut aina jotain uutta isosta kaasujätistä”, kehuu tutkija Scott Bolton Southwestin tutkimuslaitoksesta Yhdysvaltain San Antoniosta.

”Lento etenee nyt uusille alueille. Saamme ehkä vastauksia kysymyksiin, joita heräsi Junon päätehtävien aikana.”

Luotain saa samalla uusia haasteita. Se tutkii tarkemmin esimerkiksi Jupiterin hentoja renkaita, jotka luotain Voyager 1 löysi ohilennoillaan jo vuonna 1979. Juno ajetaan eri reittejä renkaiden läpi.

Lisäksi Junon lentorataa säädetään nyt siten, että se kiitää melko läheltä ohi Jupiterin kiehtovia kuita. Luotain ohjataan Jupiterin kolmen suuren kuun lähelle, kertovat Junon kotisivut.

Kuut ovat Ganymedes, Europa ja Io. Niitä sanotaan Galilein kuiksi. Ne havaitsi kaukoputkella fyysikko Galileo Galilei jo tammikuussa 1610. Kuut näki samoihin aikoihin myös tähtitieteilijä Simon Marius.

Neljäs iso Galilein kuu on Kallisto. Se ei kuulu tällä kertaa Junon kohteisiin.

Ganymedes on suurin Jupiterin kaikkiaan jo 79 havaitusta kuusta. Niitä on enemmän kuin millään muulla planeetalla aurinkokunnassa.

Monet Jupiterin kuista ovat pieniä asteroideja, jotka planeetan valtava painovoima on napannut kiertolaisiksi. Pieniä kuita löytynee lisää.

Suunnitelmissa Juno lentäisi noin tuhannen kilometrin päästä Ganymedeksen pinnasta. Jäistä Europaa se sivuaisi useasti noin 320 kilometrin päästä vuoden 2022 lopulla, kertovat Ars Technican verkkosivut.

Yhä aktiivisen Ion tulivuoria se kuvaisi ensi kertaa vuonna 2024 noin 1 500 kilometrin päästä.

Ohilennoilla Juno tutkii eri laittein esimerkiksi Ganymedeen pintaa ja sen magneettikentän rakennetta. Viimeksi sitä mittasivat tarkemmin Voyager-luotaimet 1 ja 2, kun ne lensivät Ganymedeen ohi 1970-luvun lopulla.

Planeettojen tutkijoilla oli jo hyvää pohjatietoa paitsi Jupiterista myös sen isoista kuista. Niitä tutki ohilennoilla luotain Galileo vuosina 1989–1995. Luotain tuhottiin vuonna 2003 ohjaamalla se Jupiterin kaasukehään.

Europan lähellä Junon pitäisi tunnistaa, kuinka paksu tai ohut kuun jäinen kuori on eri paikoissa. Toinen ohilennon tehtävä on vahvistaa jo lähes varma tieto, että jääkuoren alla on nestettä ja meri.

Näillä tiedoilla on merkitystä, jos ja kun Nasa lähettää oman luotaimensa Europalle 2020-luvun puolivälin tienoilla. Jäinen kuu on valittu kohteeksi siksi, että sen meri voisi pitää yllä alkeellista elämää.

Pitsan pintaa muistuttavan Ion lähellä Juno kuvaa, miten sen yli 150 toimivaa tulivuorta ovat muuttaneet Ion pintaa. Pinta elää – jopa kuplii – jatkuvasti. Syy on Jupiterin painovoima, joka vaikuttaa Ion geologiaan.

Ion pinta on nyt 2020-luvulla väistämättä hieman erilainen kuin niissä valokuvissa, joita Voyagerit ja Galileo-luotain ottivat viime vuosituhannen lopulla.

Junon lento pohjustaa tulevia luotainten lentoja Jupiterin kuille. Nasan Europa Clipper lähtee kohti jättiplaneettaa ehkä vuonna 2025 ja Euroopan avaruusjärjestön Esan Icy Moons Explorer näillä näkymin vuonna 2022.

Jupiterin ohi ovat lentäneet avaruusluotainten historian aikana paitsi Voyagerit ja Galileo myös luotaimet Pioneer 10 ja 11 vuosina 1973 ja 1974, Ulysses vuonna 1992 ja Cassini vuonna 2000.

Viimeksi Junoa ennen Jupiterin ohitti vielä vuonna 2007 luotain New Horizons matkallaan kohti kääpiöplaneetta Plutoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla