Kimpassa juoksee enemmän. Kuva: Liisa Takala
Kimpassa juoksee enemmän. Kuva: Liisa Takala

Miestä kannustaa sekä mies- että naiskaveri, naista vain muut naiset.

Jos kaverisi juoksee, lähdet itsekin herkemmin lenkille. Laaja yli miljoona ihmistä kattanut tutkimus vahvisti, että hölkkä todella tarttuu tutulta tutulle.

Keskimäärin kaverivaikutus tuo lenkkiin 300 metriä lisämittaa. Myös juoksuvauhti kovenee, kuten luonnollisesti myös kaloreiden kulutus.

Hölkkätartunta näyttää kuitenkin noudattavan omanlaisia leviämisen lakejaan. Se ei siirry miten vain keneltä tahansa.

Tuttavan sukupuolella on väliä, jos olet nainen. Naiset näet intoutuvat lähtemään lenkille vain toisen naisen esimerkistä. Liikkuvasta mieskaverista ei ole kannustimeksi.

Sen sijaan miehet ottavat mallia niin miehistä kuin naisista. Kaveri kuin kaveri voi innostaa miestä juoksuun, kertoo Nature Communications -lehden julkaisema tutkimus.

Sukupuolieroa tutkijat selittävät miesten ja naisten erilaisella suhtautumisella liikuntaan ja kilpailemiseen. Miehet kaipaavat enemmän sosiaalista tukea liikkumiseen, kun taas naiset toimivat omaehtoisemmin.

Lenkkeilyyn voi liittyä myös kilpailuasetelma, joka ei kannusta naisia. Aiempien tutkimusten mukaan naisten suoritustaso voi laskea kilpailutilanteissa, joissa on sekä naisia että miehiä.

Vain naisille tarkoitetussa Naisten kympissä on siis itua.

Sukupuolen lisäksi liikunnan tarttuvuuteen vaikuttaa se, kuinka usein kaverukset käyvät lenkillä. Yllättävää tai ei, himolenkkeilijä ei näytä toimivan yhtä kannustavana esimerkkinä kuin vähän laiskempi juoksija.

Syyksi tutkijat epäilevät sosiaalista vertailua. Ahkerampi juoksijan voi kannustaa meitä esimerkillään parantamaan omaa suoritustamme. Meitä laiskempi juoksija puolestaan kannustaa meitä pitämään etumatkamme häneen.

Juoksuinnon luomisessa tämä vertailu heikompaan näyttää tarjoavan selvästi tehokkaampaa kannustusta.

Tutkimus perustui juoksusovelluksien käyttäjistä kerättyyn aineistoon viiden vuoden ajalta. Yli miljoona juoksijaa ehti tänä aikana hölkätä 350 miljoonaa kilometriä.

Shakkia on pidetty miesten pelinä. Siksi naisten on ajateltu pelaavan sitä altavastaajan epävarmuudella, mikä laskisi suoritustasoa. Käykin toisin.

Kielteiset stereotypiat saavat tutkimusten mukaan ihmiset pärjäämään alle tasonsa erilaisissa älyllisissä tai muissa tehtävissä.

Ilmiötä kutsutaan stereotypiauhaksi. Se voi pilata esimerkiksi tyttöjen tai naisten suoritusta matematiikassa, joka ennakkoluulon mukaan on enemmän miesten juttu.

Naisille voi nousta kielteisten leimojen takia epäonnistumisen pelko, mikä häiritsee keskittymistä itse laskutehtäviin.

Alun perin tutkijat huomasivat stereotypiauhan pienentävän afroamerikkalaisten pisteitä kouluosaamista mittaavissa kokeissa. Valkoihoisilla se on kokeissa heikentänyt urheilusuorituksia.

Shakkia on pidetty sekä miesten että älypelinä. Valtaosa ja parhaimmisto pelaajista onkin miehiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todellakin päätelty, että naispelaajissa herää stereotypiauhka, kun he pelaavat miestä vastaan, ja se vaikuttaa pelaamiseen.

Uusi, melkein miljoonan pelin analyysiin perustuva tutkimus kuitenkin osoittaa, että naiset pelaavat itse asiassa paremmin miehiä kuin naisia vastaan. Tämä on juuri päinvastoin kuin stereotypiauhan perusteella pitäisi käydä.

Naiset pärjäsivät jopa paremmin kuin miehet, kun he pelasivat rankingin perusteella huomattavasti parempaa miespelaajaa vastaan. Nainen voitti 3,7 prosenttia näistä peleistä. Miehet puolestaan voittivat 3,5 prosentissa peleistä sijoitukseltaan paljon ylempää naista vastaan.

Tulos oli ihan muuta kuin odottaisi. Juuri erityisen haastavissa tehtävissä streotypianuhan pitäisi viritä helpommin. Tällainen tilanne on, kun pelaa paljon vahvempaa vastaan.

Mikä voisi selittää naisten pärjäämisen miehiä vastaan tässä stereotyyppisesti miesten pelissä?

Yksi mahdollisuus on, että kaikki aineiston naispelaajat ovat jo niin kokeneita ja taitavia, että stereotypiauhka ei heitä häiritse.

Tämä selitys ei kuitenkaan riitä. Jokin sukupuoleen liittyvä tekijä näyttää vaikuttavan naisten tai miesten suorituksiin, kun he ovat vastakkain pelilaudan ääressä. Se näet selittäisi, miksi naiset pelaavat paremmin miehiä kuin naisia vastaan.

Tutkimuksen tekijä, Sheffieldin yliopiston psykologian tutkija Tom Stafford arvelee, että tilanne heikentääkin miesten suoriutumista. Miehiä voi pelottaa häviäminen naiselle, ja se saa heidät tekemään virheitä.

Vielä tiedelehdessä julkaisemattomaan tutkimukseen voi tutustua PsyArXivissa.

Vatsahappojen häviäminen sai enterokokkibakteerit rehottamaan koe-eläinten suolistossa ja tulehduttamaan maksaa.

Niin sanotut protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä närästyslääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Suomessa näitä ppi-lääkkeitä myydään muun muassa kauppanimillä Somac ja Nexium.

Niiden teho perustuu siihen, että ne estävät vatsahappoja alun pitäenkin muodostumasta, kun taas antasidit eli happolääkkeet vain neutraloivat vatsan liikahappoisuutta.

Yhdysvalloissa tehdyissä hiirikokeissa on nyt saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että näiden närästyslääkkeiden käyttö voi pahentaa alkavia maksavaurioita.

Protonipumpun estäjät vaikuttavat suoliston bakteerikantaan ja synnyttävät sitä kautta maksatulehdusta, osoittaa Nature Communications -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

San Diegon yliopiston tutkijat ottivat hiiriä, joille oli aiheutettu alkoholimaksasairaus tai rasvamaksa.

Sitten he estivät hiiriltä mahahapon erityksen joko omepratsoli-lääkkeellä tai geenejä peukaloimalla. Verrokkina oli tavallisia hiiriä.

Ulostenäytteistä tutkijat katsoivat, miten bakteeritasapaino muuttui hiirten suolistossa. Kun vatsahapon eritys estettiin, enterokokkibakteerit lisääntyivät hiirten suolistossa.

Hiirillä oli alkujaan kolmenlaista maksasairautta, joista kaikki alkoivat edetä nopeammin ja tutkijat paikansivat vaikutuksen juuri enterokokkien lisääntymiseen.

Selvittääkseen närästyslääkkeiden vaikutuksia myös ihmisillä tutkijat keräsivät tietoa yli 4 800 kroonisesta alkoholinkäyttäjästä. Näistä 1 024 käytti säännöllisesti ppi-lääkkeitä, 745 henkilöä oli toisinaan käyttänyt ppi-lääkkeitä ja loput 3 000 eivät koskaan olleet käyttäneet näitä närästyslääkkeitä.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä alkoholisteilla oli ulosteessaan säännonmukaisesti enemmän enterokokkibakteereja kuin muilla.

Samoin kymmenen vuoden riski sairastua alkoholimaksasairauteen oli näillä henkilöillä 20,7 prosenttia, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan ppi-närästyslääkkeitä, riski oli 12 prosenttia.

Toisin sanoen alkoholin väärinkäyttö yhdessä närästyslääkkeiden säännöllisen käytön kanssa nosti alkoholimaksasairauden riskiä noin kahdeksan prosenttia.

Tutkijat huomauttavat, että vaaditaan kuitenkin vielä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin närästyslääkkeiden vaikutus maksasairauksiin voidaan luotettavasti todistaa ihmisillä.

On mahdollista, että tutkijat eivät pystyneet huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä tutkimuksessaan.

Hiirimallien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että närästyslääkkeet voivat pahentaa alkavaa maksasairautta. Tiedetään, että suoliston bakteerikannan muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen monella tapaa, ja närästyslääkkeet aiheuttavat muutoksia suoliston bakteerikantaan.