Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Kestävimmät juoksijat ovat saaneet kohdussa enemmän testosteronia.

Kestävimmät juoksijat ovat olleet ihmislajin evoluutiossa houkuttelevimpia isäehdokkaita, brittiläisen Cambridgen yliopiston tutkijat päättelevät.

Juoksukestävyys vihjaa, että mies on saanut jo kohdussa keskimääräistä enemmän mieshormonia testosteronia, ja sillä on ollut merkitystä suvunjatkamisessa.

Tutkijat päätyivät näihin päätelmiin vertailtuaan maratonjuoksijoiden aikoja kilpailussa ja juoksijoiden nimettömien pituuksia.

Nimettömän ja etusormen suhde on tutkijoiden mukaan jopa tarkin keino arvioida, onko ihminen saanut paljon testosteronia jo kohdussa. Testosteronin ansiosta nimetön on pidempi kuin etusormi. Testosteroni esimerkiksi vahvistaa miehen seksuaalista viettiä, siemennesteen laatua sekä sydämen ja verisuoniston suorituskykyä.

Tutkittavina oli 542 puolimaratonille osallistunutta juoksijaa, joista miehiä oli 439 ja naisia 103. Tutkijat mittailivat juoksijoiden sormia puolimaratonkilpailun maalissa. He ottivat valokopioita käsistä ja merkitsivät ajat muistiin.

Nimettömien pituuden perusteella tutkijat laskivat, että runsaasti testosteronia kohdussa saaneiden miesten kärkijoukko juoksi puolimaratonin 24 minuuttia nopeammin kuin lyhyempisormiset. Yhteys näkyi myös naisissa, mutta miehissä ero oli selkeämpi.

Tutkija Danny Longman huomauttaa, että sikiönä saadun testosteronin määrä vaikuttaa hyvin vähän suorituskykyyn aikuisena. Kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu merkitsevät enemmän. Siksi pitkillä nimettömillä varustettujen juoksijoiden nouseminen tuloslistoilla oli jopa yllättävä tulos.

Lajinkehityksessä on ollut otollista, että mies on pystynyt jahtaamaan saaliseläimen läkähdyksiin.

”Tähän asti on ajateltu, että parhailla metsästäjillä oli eniten lihaa ja sen takia myös isoimmat ja terveimmät perheet. Mutta metsästäjä-keräilijät saattoivat kuten nykyisetkin alkuperäisheimot jakaa saalista keskenään. Joten lihan määrä ei ole keskeinen seikka vaan kyky hankkia lihaa”, Longman sanoo Science Daily -uutissivustolla.

”Se kertoo metsästäjän kestävyydestä ja älykkyydestä, kyvystä jäljittää saalista ja saada sen kiinni. Tällaisia piirteitä halutaan myös jälkikasvulle.”

Nykyihmisen edeltäjät oppivat jahtaamaan juoksemalla ehkä jo kaksi miljoonaa vuotta sitten. Yhä jotkin alkuperäiskansat esimerkiksi Afrikassa uuvuttavat saaliinsa seuraamalla sitä kilometrikaupalla päivän kuumimpina hetkinä.

”Se kuulostaa hullulta, mutta hyväkuntoinen metsästäjä kuluttaa energiaa jahdissa hyvin vähän, kun vertaa antiloopin kokoisen eläimen sisältämän ravinnon määrään”, Longman sanoo. Ihmiset ovat hänen mukaan uskomattoman tehokkaita pitkän matkan juoksijoita, verrattavissa susiin ja kojootteihin.

Tutkimus on julkaistu PlosOne-verkkolehdessä ja siitä kertoo muun muassa Science Daily

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332
Liittynyt13.9.2013

Juoksukestävyys vihjaa miehen olevan hyvä lisääntymään

Sain vasta hiljattain käsiini mittausvälineen, joten ilmoitan strategiset mittani tälleen vähän jälkijunassa. Eli jos oikein mittasin niin sormeni ovat 68 mm. Eivät kaikki, mutta molempien käsien etusormet ja nimettömät. Mitä se sitten kertookin. Mutta Rousseau muuten: ei me olla töppösormia, kun noi muut taitaa olla muutenkin meitä pitempiä (muistelen jostain viestistäsi että ollaan samanpituisia). Eli on meillä varmaan suhteessa ihan hyvät sormet.
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä