Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsämyyräkannat ovat runsaat monin paikoin Suomessa. Koska jyrsijän levittämä Puumala-virus nuodattaa isäntälajin kannanvaihtelua, myyräkuume saattaa tänä ja ensi talvena kaataa vuoteeseen entistä enemmän suomalaisia.
...

Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsämyyräkannat ovat runsaat monin paikoin Suomessa. Koska jyrsijän levittämä Puumala-virus nuodattaa isäntälajin kannanvaihtelua, myyräkuume saattaa tänä ja ensi talvena kaataa vuoteeseen entistä enemmän suomalaisia.

Professori Heikki Henttosen mukaan myyräkannan kasvu on aiemmin näkynyt nopeasti virustaudin yleistymisenä. Hyvät myyrävuodet toistuvat Suomessa kolmen vuoden välein, pohjoisessa jakso venyy neljään, jopa viiteen vuoteen. Aiempi ennätyksellinen erityisesti maa eteläisissä osissa koettiin 1999.

Taudin voi saada metsämyyrän ulosteiden saastuttamasta pölystä. Puuliiteri on yleisin tartuntapaikka. Muut hiiri- ja myyrälajit eivät levitä Puumala-virusta. Se aiheuttaa 2 - 8 viikkoa kestävän itämisajan jälkeen kuumetaudin, johon liittyy yleisinfektion oireita, lihaskipuja, sekä osalla sairastuneista ohimeneviä verimuutoksia ja munuaisvaurioita. Tauti paranee itsestään 2 - 9 viikossa. Sitä poti Kansanterveyslaitoksen tilastojen perustella viime vuonna 2 300 ihmistä. Tartunnan saaneista 80 prosenttia ei saa ollenkaan tai saa vain lieviä oireita, joten laboratoriovarmennetut oireiset tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Puumala-virusvasta-aineiden esiintyvyyden perusteella on arvioitu, että vuosittain sairastuneita olisi jopa 4 000. Myyräkuume on loppusyksyn ja alkutalven tauti. Toinen, pienempi sairastuvuushuippu sijoittuu loppukesään. Syynä ovat ilmeisesti kesälomakautena saadut tartunnat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla