Tässä simulaatiossa pienet satelliittigalaksit "putoavat" suureen galaksiin. Kuva Brad Gibson, Centre for Astrophysics and Supercomputing, Swinburnen yliopisto.
Tässä simulaatiossa pienet satelliittigalaksit "putoavat" suureen galaksiin. Kuva Brad Gibson, Centre for Astrophysics and Supercomputing, Swinburnen yliopisto.

Linnunrata on saattanut siepata kääpiögalakseilta kirkasta ainetta ja tehdä niistä erityisen pimeitä.

Suuret galaksit ilmeisesti ryöväävät niitä kiertäviltä satelliittigalakseilta kirkasta ainetta, mikä selittää ensimmäistä kertaa erityisen paljon pimeää ainetta sisältävien kääpiögalaksien synnyn.

Vain murto-osa galaksien massasta on kirkasta. Linnunradankin aineesta 90 prosenttia on ns. pimeää ainetta, jonka olemassaolo tiedetään vain siksi, että sen vetovoima vaikuttaa kirkkaan aineen liikkeeseen. Pienissä kääpiögalakseissa, jotka kiertävät sekä Linnunrataa että Andromedan galaksia, on näkyvää ainetta vain noin prosentti.

Lucio Mayer Zurichin yliopistosta selittää kollegoineen kääpiögalaksien superpimeyden nyt sillä, että Linnunrata ja Andromeda ovat repineet satelliittigalakseiltaan kaasua. Jäljelle on jäänyt roppakaupalla pimeää ainetta ja vain kourallinen tähtiä ja kaasua.

Tietokonesimulaatioihin perustuva tutkimus julkaistiin Nature -lehdessä.