Aurinko.
Aurinko.

Himmeän Auringon paradoksi sai uuden selityksen.

Mikä piti Maan lämpimänä ja sen veden nestemäisenä, kun nuori Aurinko paistoi nykyistä paljon heikommin? Kysymystä on nimitetty himmeän auringon paradoksiksi.

Maapallon muotoutuessa Aurinko säteili huomattavasti vähemmän energiaa kuin nyt. Himmeän Auringon aikakausi kesti noin miljardi vuotta. Geologinen todistusaineisto osoittaa, että siitä huolimatta maapallolla oli tuolloin nestemäistä vettä. Kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt olla jäässä. Ristiriitaan on esitetty monta selitystä muttei yhtään vakuuttavaa.

Robin Wordsworthin tutkimusryhmä tarjoaa nyt uutta selitysmallia, jonka toimivuutta se on testannut simulaatioin. Ryhmä arvelee, että vedyn ja typen törmäily ilmakehässä energisoi kaasumolekyylit niin, että ne pystyivät sieppaamaan auringon säteilyä. Tämä mekanismi yhdessä kasvihuonekaasujen kanssa pidätti niin paljon lämpöä, että Maa pysyi sulana. Samanlainen ilmiö saattaa olla parhaillaan menossa aurinkokunnan ulkopuolisilla planeetoilla, joiden ilmakehässä on suuria määriä typpeä ja vetyä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkimuksen julkaisi Science.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla