Hybridiperhonen H. heurippa.  Kuva: Christian Salcedo
Hybridiperhonen H. heurippa. Kuva: Christian Salcedo

Eläinlajeja voi sittenkin syntyä risteytymällä.

Kun kaksi vanhaa polkupyörää pannaan yhteen, siitä ei tule uutta polkupyörää. Mutta kun kaksi vanhaa perhoslajia pannaan yhteen, tuloksena voi olla täysin uusi perhoslaji. Naturessa julkaistu tutkimus osoittaa, että uusia eläinlajeja voi syntyä myös risteytymällä.

Tutkimus avaa merkittäviä näköaloja lajiutumisen ymmärtämiseen. Vaikka risteytyminen on tuottanut uusia lajeja tietyissä kasviryhmissä, sen on ajateltu olevan lähes mahdotonta eläimillä. Koska eläinten geenipoolit ovat niin erilaisia, risteymien tuloksena syntyvät hybridit ovat usein lisääntymiskyvyttömiä eivätkä voi siis johtaa uuden lajin muodostumiseen.

Evoluutiobiologi Jesús Mavarez Smithsonian Tropical Institutesta lähestyi tätä ongelmaa tutkimalla kolmea Keski-ja Etelä-Amerikassa esiintyvää perhoslajia. Tutkijat olivat pitkään epäilleet, että laji nimeltä Heliconius heurippa olisi Heliconius cydnon ja Heliconius melpomemen risteymä. Värikuvioiltaan H. heurippa asettui täsmälleen cydnon ja melpomemen väliin.

Tutkijat risteyttivät cydnon ja melpomemen laboratoriossa ja saivat kolmessa sukupolvessa aikaan heurippan. Dna-sekvensointi osoitti, että heurippa oli geneettisesti erilainen kuin kantamuodot.

Tutkijoilla on myös hyvä käsitys siitä, millä tavalla risteymä on luonnossa voinut syntyä. Kun laboratoriossa risteyteyille yksilölle tarjottiin mahdollisuus paritella toisen heurippan, cydnon tai melpomemen kanssa, ne valitsivat lähes aina toisen heurippan.

Lue lisää Naturen sivuilta.