Kahvi sisältää satoja yhdisteitä. Tutkijoita kiinnostavat etenkin fenoit, joiden tiedetään suojaavan soluja. Kuva: Wikimedia Commons
Kahvi sisältää satoja yhdisteitä. Tutkijoita kiinnostavat etenkin fenoit, joiden tiedetään suojaavan soluja. Kuva: Wikimedia Commons

Nelisen kuppia tekee hyvää kenelle tahansa.

Laajoissa tutkimuksissa on varmistunut, että jo muutama kupillinen kahvia suojaa sairauksilta.

Samalla on selvinnyt, että tarkkaa reseptiä ei voi antaa, koska jokainen meistä reagoi kahviin eri tavoin.

Esimerkiksi kelpaa kofeiinin piristävä vaikutus. Yhdelle kupillinen on täyttä dynamiittia: yöunet kärsivät. Toinen ei huomaa mitään, vaikka kumoaisi pannullisen. Noin kolmannes ihmisistä reagoi kahviin erittäin herkästi, toinen kolmannes kohtalaisesti. Loppuihin kofeiini tehoaa huonosti, jos lainkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ilmiö selittyy geneettisillä eroilla. Perimästä tunnetaan yhden emäsparin poikkeamia, snipejä, jotka vaikuttavat adenosiinia sieppaavien reseptorisolujen rakenteeseen ja kofeiinin sitoutumiseen ja sitä kautta kofeiiniherkkyyteen. Kofeiinille herkät välttelevät usein tietoisesti tai tietämättään kahvia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Elimistössä kofeiinia hajottavat maksan entsyymit. Yksi geeni, cyp1a2, määrää tahdin. Geenistä on olemassa useita eri versiota. Yksi niistä valmistaa entsyymiä, joka tekee kofeiinista selvää alta aikayksikön. Päinvastainen genotyyppi pyörittää aineenvaihduntaa niin verkkaisesti, että kofeiini seilaa verenkierrossa tavallista kauemmin. Oman tyyppinsä voi nykyisin selvittää kotiin tilattavalla geenitestillä.

Geenejä selvitetään

Verkkaisuus kuulostaa harmittomalta, mutta sillä on pimeät puolensa. Hitaan geenin kantajilla runsas kahvinjuonti lisää sydänkohtauksen riskiä 36 prosentilla, kun nopea kofeiiniaineenvaihdunta puolestaan suojaa sydäntä.

Cyp1a2 ei ole lajissaan ainoa. Viime vuosina on löytynyt lisää kofeiinin ja muiden kahviyhdisteiden aineenvaihduntaa sääteleviä geenejä. Niiden merkitys on vasta avautumassa tutkijoille. Parhaillaan selvitetään, voisivatko cyp1a2 ja sen sisargeenit selittää kahvin hyödyt rinta- ja munasarjasyövän, kakkostyypin diabeteksen ja Parkinsonin taudin torjunnassa.

Tutkijoilla on edessään jättiurakka, ennen kuin kahvin kaikki vaikutukset tunnetaan.

Yksi asia pätee silti. Kolme–neljä kupillista päivässä on turvallinen ja todennäköisesti myös terveellinen annos kenelle tahansa.

 

Lue lisää

Elokuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki kertoo, miten kahvista tuli tutkimusten edetessä terveysjuoma. Sitä pidettiin pitkään haitallisena ­– lääkärit niputtivat sen jopa samaan syntien sarjaan kuin alkoholin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Tapani Kansalainen
Seuraa 
Viestejä2900

Mä ainakin juon kaljaa ja kahvia lähes samasta syystä. Molemmat antaa "lepohetken" omalle rauhattomalle mielelle.
On helvetin vaikeeta olla tekemättä mitään. Molemmat stimuloi mieltä niin että se ei tavallaan tunne ulkoisia houkutteita. Lipittäminen on tekemistä, jotain sijaistoimintaa paremman puutteessa.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä14177

Minä juon kahvia maun takia, tai ainakin luulen niin, ns. mustana ja mielellään vahvana, laihaa plörökahvia en suuhuni laita, ja jotkut ovat loukkaantuneet kun sanon suoraan, että pahaa kahvia ja kyselen merkkiä, kuinka vanhaa jne. Viimeksi näin kävi viime vkloppuna anopin mökillä, ja syykin selvisi: saastainen keitin ja edelliskesästä purkissa seissyttä Kulta Katriinaa.

Hyi saatana!

😎

Sisältö jatkuu mainoksen alla