Paperiampiaisnaaras ryhtyy laboratoriossa rakentamansa pesän kuningattareksi, kunhan sen tyttäristä kuoriutuu hoivatyöläisiä. Kuva: Science
Paperiampiaisnaaras ryhtyy laboratoriossa rakentamansa pesän kuningattareksi, kunhan sen tyttäristä kuoriutuu hoivatyöläisiä. Kuva: Science

Hyönteisten yhteiskuntaelämä sai alkunsa äidinvaistoista.

Muurahaisten, mehiläisten ja yhdyskunta-ampiaisten pesissä vain kuningatar saa lisääntyä ja muut uhraavat oman lisääntymispanoksensa kasvattamalla kuningattaren jälkeläisiä. Tämä epäitsekäs strategia on ihmetyttänyt luonnontieteilijöitä Charles Darwinista lähtien. Yleisesti hyväksytyn teorian mukaan hyönteisten yhteisöllinen hoivaaminen on kehittynyt naaraan hoivavietistä, mutta tähän asti teorialle ei ole ollut geneettisiä todisteita.

Nyt Illinoisin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että yhteiskuntaelämä todella alkaa äidinvaistoista.
Tutkija Amy Tothin johtamassa tutkimuksessa keskityttiin Polistes metricus-paperiampiaisen käyttäytymiseen. Laji valittiin tutkimuskohteeksi siksi, että yhdyskuntaa perustava kuningatar hoitaa aluksi itse jälkikasvuaan ennen kuin se siirtyy pelkäksi munintakoneeksi.

Tutkijat analysoivat, mitkä käyttäytymistä ohjaavat geenit olivat aktiivisia kuningattaren aivoissa ja vertasivat niitä tytärtyöläisten, koiraiden sekä tulevien, vielä pesättömien kuningattarien vastaaviin.

Tulokset osoittivat, että yhdyskuntaa perustavalla kuningattarella toimivat samat käyttäytymistä ohjailevat geenit kuin työläisillä, ja että näiden geenien aktiivisuus poikkesi koiraiden ja tulevien kuningattarien vastaavasta.

Kun kuningatar oli perustanut yhdyskunnan ja jälkikasvusta huolehtiminen siirtyi kokonaan työläisille, kuningattaren geenien aktiivisuus muuttui pesättömiä kuningattaria muistuttavaksi ja hoivavietti katosi.

Tutkimuksesta kertoi Science.