Ensimmäisten joukossa siivilleen nousi Archaeopteryx. Sillä oli vielä matelijanhäntä ja suu täynnä teräviä hampaita. Kuva: Science Photo Library / MVPhotos
Ensimmäisten joukossa siivilleen nousi Archaeopteryx. Sillä oli vielä matelijanhäntä ja suu täynnä teräviä hampaita. Kuva: Science Photo Library / MVPhotos

Me tapaamme henkiin jääneiden jälkeläisiä päivittäin.

Massasukupuutto 66 miljoonaa vuotta sitten aiheutti dinosauruksille ikävän takaiskun – mutta eivät ne siihen kuolleet, vaikka pitkään niin luultiin. Kourallinen siivekkäitä dinosauruksia selvisi, ja kaikki nykyiset linnut polveutuvat noin kymmenestä joukkotuhon yli eläneestä lajista.

Siivekkäitä dinosauruksia tunnetaan jo niin monia, että rajaa lintujen ja muiden dinosaurusten välille on vaikea vetää. Itse asiassa muinaiset maailmanvaltiaat olivatkin nykytiedon valossa pikemmin lintuja kuin liskoja.

Ensimmäiset linnut kehittyivät pienistä, höyhenpeitteisistä dinosauruksista jurakauden lopulla, noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Jurakautta seurasi liitukausi, ja silloin linnut valloittivat maailman. Monet sopeutuivat samoihin ekologisiin lokeroihin, joita nykyisetkin linnut täyttävät.

Confuciusornis muistutti kuningaskalastajaa ja söikin kaloja. Kanankokoinen Sapeornis söi hedelmiä ja siemeniä. Pitkäkoipinen Hongshanornis eli rannoilla rantasipin tapaan. Changzuiornis muistutti pitkine, suorine nokkineen elävästi lehtokurppaa.

Varhaiset linnut ovat välimuotofossiilien aarreaitta. Jurakauden alkulinnulla oli täysi höyhenpeite ja siipisulat mutta myös pitkä matelijanhäntä, suu täynnä teräviä hampaita ja kynnekkäät sormet. Liitukauden linnuissa esiintyi kaikkia kuviteltavissa olevia matelijan- ja linnunpiirteiden yhdistelmiä aivan dinosaurusten ajan lopulle saakka. Voi olla silkkaa sattumaa, ettei nykyaikaan selvinnyt yhtään hampaallista tai hännällistä lintua.

Massasukupuutosta eloon jäi lähinnä lokkien ja varisten kaltaisia lintujen yleismies Jantusia, jotka osasivat haalia kokoon jonkinlaisen elannon tuhonjälkeisessä maailmassa. Niiden jälkeläiset erikoistuivat, valloittivat uudelleen lintujen vanhat ekologiset lokerot ja kehittyivät yhä eläviksi linturyhmiksi. Nykylinnut ovat siis oikeastaan piraattikopioita dinosaurusten ajan linnuista.

Paitsi sorsalinnut. Ne ovat alkuperäisiä. Vanhin tunnettu sorsalintu Vegavis eli Etelämantereen vesillä jo 68 miljoonaa vuotta sitten. Sorsat räpylöivät yli massasukupuuton ja näyttävät yhä suunnilleen samoilta kuin aina. Puiston pullasorsat ovat lintumaailman eläviä fossiileja ja todellisia selviytyjiä.

 

Lue lisää

Lokakuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa biologi ja tiedetoimittaja Maija Karala päivittää kymmenen käsitystä dinosauruksista. Sukupuuton lopullisuuden lisäksi moni muukin aiempi tieto vaatii säätöä. 

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.                                                                              

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin alla olevasta linkistä uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla palveluun tilaajatunnuksillasi.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.