Käenpoikanen mahtuu juuri ja juuri rytikerttusen korimaiseen pesään.
Käenpoikanen mahtuu juuri ja juuri rytikerttusen korimaiseen pesään.

Haukkaa matkivaa höyhenpeitettä on kahta eri väriä.

Kukkumisen lisäksi käki tunnetaan siitä, että se on niin sanottu pesäloinen. Käet eivät haudo omia muniaan eivätkä huolehdi itse poikasistaan, vaan ne munivat muiden lintujen pesiin. Aikuisena käkinaaras munii sen lajin pesään, jonka joukossa se on itse poikasena varttunut.

Monet linnut kuitenkin puolustavat pesäänsä. Miten siis on mahdollista, että käki onnistuu munimaan minne lystää?

Cambridgen yliopiston tutkijoiden mukaan jotkin käkinaaraat ovat kehittäneet höyhenpeitteen, joka muistuttaa hyvin paljon varpushaukan vaatetuista. Koska varpushaukka on monien laululintujen luontainen vihollinen, ne ovat tottuneet pysymään loitolla sen näköisistä siivekkäistä.

Tutkijat havaitsivat käkinaarailla sekä punaruskeaa että harmaata höyhenpeitettä alueilla, joissa käkinaarailla oli tapana munia rytikerttusten pesiin.

Varpuslintuihin kuuluvat rytikerttuset osasivat usein torpata toisenvärisen käen aikeet, mutta toinen valeasu meni täydestä.

Tutkijat uskovat, että rytikerttusten keskuudessa on tapahtunut sosiaalista oppimista, jonka perusteella ne ovat alkaneet tunnistaa käen tietyn värityksen ja ajaneet sellaiset tiehensä.

Sen vuoksi käelle on tällä alueella kehittynyt evoluution myötä myös toinen suojaväri, jotta rytikerttusten pesien hyödyntäminen jälleen onnistuisi.

Tutkimuksen julkaisi Science.