Mastodontti muistutti norsua.
Kuva: Barry Roal Carlsen, University of Wisconsin-Madison
Mastodontti muistutti norsua. Kuva: Barry Roal Carlsen, University of Wisconsin-Madison

Muinaisen lannan sisältö paljasti, etteivät Pohjois-Amerikan jättimäiset eläimet kuolleet sukupuuttoon äkkirysäyksellä.

Tutkijat ovat saaneet selville, miten Pohjois-Amerikan jääkautiset jätit kuten mammutit, mastodontit ja jättiläislaiskiaisetkatosivat.

"Tutkimuksemme ei paljasta, miksi nämä suuret lajit kuolivat sukupuuttoon. Se kuitenkin kertoo, etteivät ne suinkaan hävinneet äkisti", sanoo tutkimusta johtanut Jacquelyn Gill Wisconsin-Madisonin yliopistosta.

Asia selvisi, kun tutkijat analysoivat indianalaisen järven pohjakerroksista kaivettua muinaista siitepölyä, hiiltä sekä Sporormiellan itiöitä, jotka viihtyivät muinoin näiden suurten kasvissyöjien lannassa.

Tulosten perusteella sukupuuttoon kuoleminen vei ainakin tuhat vuotta, joten syypää ei voinut olla ainakaan meteoriitti.

Gillin mukaan tuhoa ei voi laittaa myöskään muinaisten Clovis-intiaanien kontolle, sillä megafauna alkoi harventua jo satoja vuosia ennen Clovis-kulttuurin syntyä.

Tutkijoiden mukaan megafaunan hidas sukupuutto 14800-13700 oli syyllinen kasvillisuuden muutokseen ja tulipalojen yleistymiseen.

"Kun isot kasvissyöjät hävisivät, leveälehtiset puut runsastuivat ja niistä kertyvät orgaaninen jäte ruokki metsäpaloja."

Tutkimuksen julkaisi Science.

.