Syö hedelmiä ja karta sohvaa.

Terveellisten elintapojen omaksuminen ei välttämättä tarkoita elämän täysremonttia. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan suuria muutoksia saa aikaan jo syömällä enemmän hedelmiä ja vähentämällä sohvalla löhöämistä.

Kuuden yliopiston yhteistutkimus setvi, mikä elintapamuutosten yhdistelmä tuo suurimmat terveyshyödyt. Tutkijat jakoivat kaksisataa vapaaehtoista neljään ryhmään, joissa keskityttiin joko lisäämään hedelmien ja vihannesten syöntiä ja liikuntaa, vähentämään kovien rasvojen syöntiä ja löhöilyä, vähentämään rasvoja ja lisäämään liikuntaa tai lisäämään hedelmien ja vihannesten syöntiä ja vähentämään löhöilyä.

Kolmeviikkoisten tutkimusjaksojen ajan osallistujat saivat ponnisteluihinsa tukea ja neuvontaa sekä kirjasivat edistymisensä mobiililaitteella. Tavoitteiden saavuttamiseen kannustettiin lisäksi rahapalkinnoilla.

Kaikkien osallistujien kolesteroliarvot olivat koholla tutkimuksen alussa, minkä lisäksi he liikkuivat liian vähän, söivät harvoin vihanneksia tai hedelmiä ja viettivät paljon aikaa sohvalla television ääressä tai fyysisesti muuten passiivisina.

Jokainen tutkimusryhmä onnistui parantamaan elintapojaan, mutta suurin muutos havaittiin ryhmässä, joka lisäsi hedelmien ja vihannesten syömistä ja vähensi sohvalla löhöilyä. Kolmen viikon aikana he alkoivat syödä yhden päivittäisen hedelmä- tai vihannesannoksen sijaan lähes kuusi annosta ja vähensivät löhöilyä lähes neljästä tunnista vain runsaaseen puoleentoista tuntiin. Lisäksi he vähensivät kovien rasvojen syömistä, vaikka siihen ei varsinaisesti kannustettu.

Tutkijat odottivat osallistujien palaavan vanhoihin elintapoihinsa heti tutkimusjakson ja rahapalkintojen päätyttyä, mutta vaikka taantumusta tapahtui, vain harva palasi entiselle tasolleen. Vielä viisi kuukautta myöhemmin osallistujat söivät vihanneksia ja hedelmiä kolmesti päivässä ja käyttivät vain kaksi tuntia päivässä löhöilyyn.

Tulokset ovat hyvin rohkaisevia ja osoittavat pienten askelten auttavan ihmisiä tarttumaan suurempiin elintapahaasteisiin. Tutkimus julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.