Yläkuvan piirros kertoo, miltä SN 2006gy on saattanut näyttää. Alhaalla vasemmalla on infrapunakuva siitä ja galaksista, jossa se räjähti. Ylempi kirkas piste on galaksin ydin, alempi supernova. Oikealla on röntgenkuva. Kuva: NASA/CXC/M.Weiss; X-
Yläkuvan piirros kertoo, miltä SN 2006gy on saattanut näyttää. Alhaalla vasemmalla on infrapunakuva siitä ja galaksista, jossa se räjähti. Ylempi kirkas piste on galaksin ydin, alempi supernova. Oikealla on röntgenkuva. Kuva: NASA/CXC/M.Weiss; X-

Tutkijoilla on nyt kaksikin teoriaa, miten kymmenen kertaa tavallista kirkkaampi supernova voi syntyä.

Supernova SN 2006gy oli niin kirkas, että tähtitieteilijät jäivät hetkeksi sanattomiksi. Tänään Nature-lehdessä julkaistaan kaksi mahdollista tapahtumaketjua, jotka ovat voineet johtaa kymmenen kertaa tavallista kirkkaampaan räjähdykseen.

Yleensä supernova syntyy, kun massiivinen tähti kuolee räjähtämällä. Amsterdamin yliopiston tutkijat Simon Portegies Zwart ja Edward van den Heuvel ehdottavat, että SN 2006gy:n kirkkauden syynä olisikin kahden massiivisen tähden kolari ja räjähdys.

Kalifornian yliopiston tutkija Stanford Woosley työtovereineen puolestaan on sitä mieltä, että SN 2006gy vain näyttää supernovalta, mutta onkin syntynyt massiivisen tähden kuorikerrosten törmäyksissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Woosleyn esittämä tapahtumaketju alkaa, kun massiivinen tähti joutuu epätasapainoon, ja siitä irtoaa monien Aurinkojen verran kaasua. Tämän jälkeen tähti rauhoittuu hetkeksi, mutta paiskaa pian toisen kaasulastin avaruuteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun tämä toinen lasti törmää ensin lähteneeseen kaasuun, syntyy kymmenisen kertaa tavallista supernovaa kirkkaampi räjähdys, joka siis näyttäisi juuri siltä kuin SN 2006gy.

Woosleyn idea sopii yhteen olemassaolevien havaintojen kanssa, mutta sitä ei ole helppo testata. Zwartin ja Heuvelin selitys sen sijaan edellyttää, että SN 2006gy:n jäännöksen paikalta löytyy kokonainen joukko massiivisia tähtiä. Ilman niiitä kahden tähden törmäys olisi aivan liian epätodennäköinen.

Vuoden parin päästä räjähdyksen jälkihehkun pitäisi olla himmennyt sen verran, että mahdollinen massiivisten tähtien joukko näkyisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla