Maailman vanhimmat identtiset kaksoset Paulus ja Pieter Langerock juhlistivat lasillisilla lähestyvää syntymäpäiväänsä heinäkuun alussa Ter Vennen hoitokodissa Belgiassa. He täyttivät 103 vuotta 8. heinäkuuta. Kuva: Reuters / FRANCOIS LENOIR
Maailman vanhimmat identtiset kaksoset Paulus ja Pieter Langerock juhlistivat lasillisilla lähestyvää syntymäpäiväänsä heinäkuun alussa Ter Vennen hoitokodissa Belgiassa. He täyttivät 103 vuotta 8. heinäkuuta. Kuva: Reuters / FRANCOIS LENOIR

Kaveruus tarjoaa suojaa, tutkijat uumoilevat.

Kaksoset ja varsinkin identtiset mieskaksoset elävät pitempään kuin muu väestö. Näin todistelee tutkimus, joka seurasi kolmea tuhatta tanskalaista kaksosparia.

Kaksostutkijat uskovat, että syynä on se että kaksoset tukevat toisiaan elämän eri vaiheissa. Kaksosella on läpi elämän paras kaveri.

Plos One -tiedelehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka tarkasteli nimenomaan kaksosten elinikää. Kaksosia on tutkittu yleensä siksi, että heidän avulla voi yrittää erottaa, mikä on ympäristön ja mikä geenien osuus ihmisen elinkaaressa.

”Identtiset kaksoset säilyvät paremmin hengissä kaikissa ikäluokissa kuin ei-identtiset erimunaiset kaksoset. Erimunaisetkin selviävät hieman pitempään kuin muu väestö”, sanoo tutkimuksen kirjoittaja David Sharrow Science Daily -verkkosivuston uutisessa. Tutkimuksen julkaisi Washingtonin yliopisto.

Kaksostiedot koottiin Tanskan kaksosrekisteristä, joka on vanhimpia maailmassa. Tutkijoiden aineistona oli 2 932 kaksosparia, jotka olivat samaa sukupuolta ja selvisivät elossa yli 10-vuotiaiksi. He olivat syntyneet Tanskassa vuosina 1870–1900. Niinpä tutkijoilla oli koottua tietoa kaksosten koko eliniästä.

Sitten tutkijat vertasivat kaksosia Tanskan koko väestöön. Miehillä kaksosuudesta oli eniten hyötyä noin 45 vuoden iässä. Ero muun väestön elossa pysymiseen oli noin kuusi prosenttiyksikköä.

Eli jos 100 miehen väestössä 84 miestä oli vielä elossa 45-vuotiaana, oli kaksosista elossa enemmän, 90 miestä. Naisilla samantyyppinen ero tuli esiin 60 ikävuoden jälkeen.

Kirjoittajat uskovat, että kaksoset tarjoavat suojaa tosilleen, kuten myös avioliitto monen tutkimusten mukaan tarjoaa. Avioliiton suojassa ei vain ole aina selvää, tekeekö avioliitto terveemmäksi vai menevätkö terveet ihmiset helpommin naimisiin.

Kaksosia tutkittaessa tätä tutkimusongelmaa ei ole, sillä ihminen ei voi valita sitä, että on kaksonen.

Sosiaalinen verkosto voi lisätä terveyttä monin tavoin, tilastotieteilijä Sharrow sanoo. Ystävät saattavat kannustaa luopumaan huonoista elintavoista. Kaksosen lähellä on myös aina olkapää, johon voi nojata surun hetkellä. Myös hoitaja on lähellä.

”Miehet voivat altistua enemmän riskeille, mutta kaksoset voivat tässä tukea ja suojata toisiaan”, Sharrow sanoo. Identtiset kaksoset voivat myös ennustaa toistensa käyttäytymistä paremmin kuin muut ihmiset.

”Useimmilla ihmisillä ei ole kaksosta, mutta yhteiskunnassa voi muuten yrittää lujittaa sosiaalisia siteitä. Se lupailee terveyttä ja pitkää ikää”, Sharrow sanoo.

Kaksostutkijat haluavat nyt perehtyä muihin isoihin kaksosaineistoihin, jotta he voisivat varmentaa tulokset.

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.