Ancylometes-suvun hämähäkki pyydysti barbitetroihin kuuluvan kalan Cuyabenon luonnonsuojelualueella Ecuadorissa. Kuva: Ed Germain, Sydney, Australia
Ancylometes-suvun hämähäkki pyydysti barbitetroihin kuuluvan kalan Cuyabenon luonnonsuojelualueella Ecuadorissa. Kuva: Ed Germain, Sydney, Australia

Kalastajahämähäkkejä elää joka puolella maailmaa.

Tavallisimmin hämähäkit syövät itseään pienempiä saaliita, erityisesti hyönteisiä. Jotkin kuitenkin kalastavat jopa yli neljä kertaa itsensä painoisia kaloja. Kaloja vaanivia hämähäkkejä elää kaikilla muilla mantereilla paitsi Etelämantereella, kertoo kaikki alan havainnot kartoittanut tutkimus Plos One -lehdessä.

Martin Nyffeler Baselin yliopistosta Sveitsistä ja Bradley Pusey Länsi-Australian yliopistosta Australian Albanysta keräsivät luonnonvaraisten hämähäkkien kalastuksesta kaikki havainnot, mitä he löysivät tieteellisistä julkaisuista tai saivat muuten tietoonsa tutkijoilta ja luonnonharrastajilta.

Havaintoja kertyi kaikkiaan 89, useimmat Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja Australiasta. Kaikkiaan kalastusta oli nähty kaikilla niillä seuduilla, missä esiintyy puolittain vedessä eläviä hämähäkkejä, eli kaikkialla paitsi Etelämantereella. Euroopassa hämähäkkien oli nähty kalastavan Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa.

Kalastaneet hämähäkit eivät olleet verkonrakentajia vaan saalistivat väijymällä. Ne elivät makeiden vesien rannoilla, ja monet niistä osasivat sekä kävellä veden pinnalla että uida ja sukeltaa.

Kaloja ne nappasivat pinnan yläpuolelta käsin. Ne ankkuroituivat takajaloillaan kiveen tai kasviin ja pitivät etujalkojaan veden pinnassa. Kun pahaa-aavistamaton pikkukala ohi uidessaan sattui hipaisemaan jalkoja evällään, hämähäkki iski.

Hämähäkkien pyydystämät kalat olivat ihmisen mitassa sinttejä: tavallisesti 2–6 sentin mittaisia. Hämähäkille itselleen ne olivat kuitenkin melkoisia vonkaleita: keskimäärin yli kaksi kertaa sen mittaisia ja jopa 4,5 kertaa painavampia.

Kalaan tartuttuaan hämähäkki ruiskutti siihen hermomyrkkyä ja raahasi sen kuiville kuolemaan. Hämähäkki ei voi syödä veden alla, sillä se sulattaa ruokansa ruiskuttamalla sen sisään entsyymejä etukäteen ja vedessä ne laimenisivat tehottomiksi.

Tyypillinen saaliskala on hämähäkille melkoinen juhla-ateria, sillä se sisältää 20–200 kertaa niin paljon syötävää kuin keskivertosaalishyönteinen. Tutkijat arvelevatkin, että hämähäkit panostavat kalastukseen erityisesti lisääntymisaikana, kun energiankulutus on kova, ja silloin, kun muuta saalista esiintyy niukasti.

Kalojen ohella hämähäkit mässäilevät silloin tällöin muillakin selkärankaisilla. Esimerkiksi sammakoiden, liskojen, käärmeiden, jyrsijöiden, lepakoiden ja lintujen syömistä on havaittu.