Ancylometes-suvun hämähäkki pyydysti barbitetroihin kuuluvan kalan Cuyabenon luonnonsuojelualueella Ecuadorissa. Kuva: Ed Germain, Sydney, Australia
Ancylometes-suvun hämähäkki pyydysti barbitetroihin kuuluvan kalan Cuyabenon luonnonsuojelualueella Ecuadorissa. Kuva: Ed Germain, Sydney, Australia

Kalastajahämähäkkejä elää joka puolella maailmaa.

Tavallisimmin hämähäkit syövät itseään pienempiä saaliita, erityisesti hyönteisiä. Jotkin kuitenkin kalastavat jopa yli neljä kertaa itsensä painoisia kaloja. Kaloja vaanivia hämähäkkejä elää kaikilla muilla mantereilla paitsi Etelämantereella, kertoo kaikki alan havainnot kartoittanut tutkimus Plos One -lehdessä.

Martin Nyffeler Baselin yliopistosta Sveitsistä ja Bradley Pusey Länsi-Australian yliopistosta Australian Albanysta keräsivät luonnonvaraisten hämähäkkien kalastuksesta kaikki havainnot, mitä he löysivät tieteellisistä julkaisuista tai saivat muuten tietoonsa tutkijoilta ja luonnonharrastajilta.

Havaintoja kertyi kaikkiaan 89, useimmat Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja Australiasta. Kaikkiaan kalastusta oli nähty kaikilla niillä seuduilla, missä esiintyy puolittain vedessä eläviä hämähäkkejä, eli kaikkialla paitsi Etelämantereella. Euroopassa hämähäkkien oli nähty kalastavan Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa.

Kalastaneet hämähäkit eivät olleet verkonrakentajia vaan saalistivat väijymällä. Ne elivät makeiden vesien rannoilla, ja monet niistä osasivat sekä kävellä veden pinnalla että uida ja sukeltaa.

Kaloja ne nappasivat pinnan yläpuolelta käsin. Ne ankkuroituivat takajaloillaan kiveen tai kasviin ja pitivät etujalkojaan veden pinnassa. Kun pahaa-aavistamaton pikkukala ohi uidessaan sattui hipaisemaan jalkoja evällään, hämähäkki iski.

Hämähäkkien pyydystämät kalat olivat ihmisen mitassa sinttejä: tavallisesti 2–6 sentin mittaisia. Hämähäkille itselleen ne olivat kuitenkin melkoisia vonkaleita: keskimäärin yli kaksi kertaa sen mittaisia ja jopa 4,5 kertaa painavampia.

Kalaan tartuttuaan hämähäkki ruiskutti siihen hermomyrkkyä ja raahasi sen kuiville kuolemaan. Hämähäkki ei voi syödä veden alla, sillä se sulattaa ruokansa ruiskuttamalla sen sisään entsyymejä etukäteen ja vedessä ne laimenisivat tehottomiksi.

Tyypillinen saaliskala on hämähäkille melkoinen juhla-ateria, sillä se sisältää 20–200 kertaa niin paljon syötävää kuin keskivertosaalishyönteinen. Tutkijat arvelevatkin, että hämähäkit panostavat kalastukseen erityisesti lisääntymisaikana, kun energiankulutus on kova, ja silloin, kun muuta saalista esiintyy niukasti.

Kalojen ohella hämähäkit mässäilevät silloin tällöin muillakin selkärankaisilla. Esimerkiksi sammakoiden, liskojen, käärmeiden, jyrsijöiden, lepakoiden ja lintujen syömistä on havaittu.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä