<i>Tiktaalik roseae</i>. Kuva: <span class="photographer">Ted Daeschler.</span>
Tiktaalik roseae. Kuva: Ted Daeschler.

Pohjois-Kanadasta löytynyt Tiktaalik roseae on linkki kalan ja maaeläimen välillä.

Pohjois-Kanadasta löytyneet fossiilit ovat osoittautuneet puuttuvaksi lenkiksi kalojen ja ensimmäisten kävelevien eläinten välillä. Otuksen kallo, niska ja kylkiluut ovat samanlaiset kuin tetrapodeina tunnetuilla nelijalkaisilla epäimillä. Toisaalta sillä oli kalamainen leuka, evät ja suomut.

Ellesmeren saarelta napapiirin pohjoispuolelta esiin kaivetut fossiilit olivat niin hyvässä kunnossa, että tutkijat pystyivät tarkastelemaan evien niveliä ja toteamaan, että ne pystyivät toimimaan raajoina ja kannattelemaan eläintä.

”Olkapää, kyynärpää ja osin jopa ranne toimivat samalla tavoin kuin varhaisimmilla maaeläimillä”, sanoo tutkimuksen johtaja, Chicagon yliopiston professori Neil Shubin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Laji eli 375 miljoonaa vuotta sitten Amazonin suistoa muistuttaneessa subtrooppisessa ympäristössä. Kanadan arktisten alueiden maamassat sijaitsivat tuolloin päiväntasaajan lähistöllä. Rakenteesta päätellen eläin eli aivan matalassa vedessä ja pystyi liikkumaan lyhyitä matkoja myös kuivalla maalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lajia nimetessään tutkijat hylkäsivät perinteisen latinan ja päättivät kysyä neuvoa Nunavutin territorion asukkailta. Näin otus sai tieteelliseksi nimekseen Tiktaalik, joka on inuitin kielessä suuri matalanveden kala.

Löytöä esitellään tuoreessa Nature-lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla