Tutkimusaltaassa safiirimeriahvenet saivat valita saalistuskumppaneikseen mureenan näköisiä tekokaloja, joita tutkijat liikuttivat. Kuva: Alexander Vail
Tutkimusaltaassa safiirimeriahvenet saivat valita saalistuskumppaneikseen mureenan näköisiä tekokaloja, joita tutkijat liikuttivat. Kuva: Alexander Vail

Meriahven valitsee yhteistyökumppanin yhtä hyvin ja jopa taitavammin.

Taitavaa työtoverien valintaa on pidetty ihmisten ja serkkujemme simpanssien bravuurina. On kuviteltu, että vain me kädellisten älykkäimmät osaamme tehokkaasti päättää, milloin ja kenen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Safiirimeriahven on kuitenkin näissä vähintään yhtä hyvä kuin simpanssi, osoittavat brittiläiset ja sveitsiläiset tutkijat Current Biology -lehdessä.

Alexander Vail Cambridgen yliopistosta kollegoineen perusti tutkimuksensa aiempiin, luonnossa tehtyihin havaintoihin. Tietyt meriahvenlajit houkuttelevat muun muassa mureenoita jahtaamaan saaliskaloja esiin koralliriutan sellaisista rakosista, joihin ne eivät itse mahdu. Vail ja kumppanit halusivat selvittää, miten järkevästi kalat metsästyskumppaninsa valitsevat.

He pyydystivät laboratoriokokeita varten villejä safiirimeriahvenia. Niille tarjottiin altaassa kahdenlaisia saalistustilanteita: sellaisia, joissa saalis oli avovedessä niin, että meriahven tavoitti sen omin päin, ja sellaisia, joissa saalis oli onkalossa vain mureenan tavoitettavissa.

Mureenoina käytettiin keinotekoisia mureenan näköisiä kalanukkeja, joita uitettiin altaassa. Tietyn näköinen mureenanukke reagoi meriahvenen osoituseleisiin uimalla saaliin luo ja ajamalla sen esiin. Toisen näköinen mureenanukke reagoi uimalla poispäin eikä auttanut saalistuksessa.

Kokeita toistettiin, jotta oppimisen vaikutus näkyi. Kokeet suunniteltiin niin, että niitä voitiin verrata aiempiin simpansseilla tehtyihin yhteistyötesteihin.

Tehokkaan yhteistyökumppanin valinnassa kalat olivat jo ensimmäisenä koepäivänä aivan yhtä hyviä kuin simpanssit, ja kumpienkin valintatarkkuus parani vastaavalla tavalla toisena koepäivänä.

Sen sijaan yhteistyökumppania kaipaavien ja soolona selvitettävien tilanteiden erottelussa kalat olivat tehokkaampia kuin simpanssit. Varsinkin toisena koepäivänä meriahvenet äityivät turhiin värväyksiin selvästi simpansseja harvemmin.

Tulokset siis osoittavat, ettei harkittuun yhteistyöhön tarvitakaan eläinkunnan älykkäimpiä aivoja. Kalan älli riittää varsin hyvin.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä