Tutkimusaltaassa safiirimeriahvenet saivat valita saalistuskumppaneikseen mureenan näköisiä tekokaloja, joita tutkijat liikuttivat. Kuva: Alexander Vail
Tutkimusaltaassa safiirimeriahvenet saivat valita saalistuskumppaneikseen mureenan näköisiä tekokaloja, joita tutkijat liikuttivat. Kuva: Alexander Vail

Meriahven valitsee yhteistyökumppanin yhtä hyvin ja jopa taitavammin.

Taitavaa työtoverien valintaa on pidetty ihmisten ja serkkujemme simpanssien bravuurina. On kuviteltu, että vain me kädellisten älykkäimmät osaamme tehokkaasti päättää, milloin ja kenen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Safiirimeriahven on kuitenkin näissä vähintään yhtä hyvä kuin simpanssi, osoittavat brittiläiset ja sveitsiläiset tutkijat Current Biology -lehdessä.

Alexander Vail Cambridgen yliopistosta kollegoineen perusti tutkimuksensa aiempiin, luonnossa tehtyihin havaintoihin. Tietyt meriahvenlajit houkuttelevat muun muassa mureenoita jahtaamaan saaliskaloja esiin koralliriutan sellaisista rakosista, joihin ne eivät itse mahdu. Vail ja kumppanit halusivat selvittää, miten järkevästi kalat metsästyskumppaninsa valitsevat.

He pyydystivät laboratoriokokeita varten villejä safiirimeriahvenia. Niille tarjottiin altaassa kahdenlaisia saalistustilanteita: sellaisia, joissa saalis oli avovedessä niin, että meriahven tavoitti sen omin päin, ja sellaisia, joissa saalis oli onkalossa vain mureenan tavoitettavissa.

Mureenoina käytettiin keinotekoisia mureenan näköisiä kalanukkeja, joita uitettiin altaassa. Tietyn näköinen mureenanukke reagoi meriahvenen osoituseleisiin uimalla saaliin luo ja ajamalla sen esiin. Toisen näköinen mureenanukke reagoi uimalla poispäin eikä auttanut saalistuksessa.

Kokeita toistettiin, jotta oppimisen vaikutus näkyi. Kokeet suunniteltiin niin, että niitä voitiin verrata aiempiin simpansseilla tehtyihin yhteistyötesteihin.

Tehokkaan yhteistyökumppanin valinnassa kalat olivat jo ensimmäisenä koepäivänä aivan yhtä hyviä kuin simpanssit, ja kumpienkin valintatarkkuus parani vastaavalla tavalla toisena koepäivänä.

Sen sijaan yhteistyökumppania kaipaavien ja soolona selvitettävien tilanteiden erottelussa kalat olivat tehokkaampia kuin simpanssit. Varsinkin toisena koepäivänä meriahvenet äityivät turhiin värväyksiin selvästi simpansseja harvemmin.

Tulokset siis osoittavat, ettei harkittuun yhteistyöhön tarvitakaan eläinkunnan älykkäimpiä aivoja. Kalan älli riittää varsin hyvin.