Kalasta saa hyviä rasvahappoja. Kuva: Jukka Lehtinen
Kalasta saa hyviä rasvahappoja. Kuva: Jukka Lehtinen

Näiden pariskuntien nainen tulee myös helpommin raskaaksi, kertoo uusi tutkimus.

Lapsia yrittäviä pariskuntia voi ehkä auttaa kalan lisääminen lautaselle. Samalla seksielämä virkistyy. Uuden tutkimuksen mukaan enemmän kalaa ja mereneläviä syövät pariskunnat harrastivat enemmän seksiä ja naiset tulivat helpommin raskaaksi.

Tutkimus seurasi vuoden ajan 500:tä pariskuntaa, jotka yrittivät saada lapsen. Kukaan tutkituista ei ottanut osaa hedelmällisyyshoitoihin. Heidän ravitsemuksestaan kerättiin tarkkaa tietoa ja kokeeseen osallistuvat pitivät jopa päivittäistä ruokapäiväkirjaa.

Tutkimuksessa löytyi vahva yhteys ruokavalion ja lisääntymismenestyksen välillä.

Ne pariskunnat, jotka söivät kalaa tai muita mereneläviä kuten katkarapuja vähintään sadan gramman edestä pari kertaa viikossa, olivat aktiivisempia sängyssä kuin pariskunnat, jotka söivät vähemmän meren antimia.

Ruokavalio vaikutti myös naisten raskaaksi tulemiseen. Enemmän kalaa syövistä 92 prosenttia onnistui tulemaan raskaaksi, kun vähemmän syövistä 79 onnistui pyrkimyksissään.

Voi olla, että asia liittyy kalojen sisältämiin omega 3 -rasvahappoihin. Ne saattavat parantaa miehen siittiöiden ja naisen munasolujen laatua, tutkijat uumoilevat. Vaikutuksen syntymiseen vaadittiin, että pariskunnan kumpikin osapuoli nautti enemmän kalaa.

Kalaravinnon vaikutusta lisääntymiseen on aiemmin tutkittu lähinnä siltä kannalta, että merenelävien sisältämät kemikaalijäämät kuten elohopea voivat pikemminkin olla haitallisia lastensaantia yrittäville. Sen takia jotkut naiset saattavat epäröidä kalan ja merenelävien syömistä ennen raskautta.

Tutkimus ei kuitenkaan pysty osoittamaan syy-yhteyttä ravinnon ja lisääntymismenestyksen välillä, ainoastaan korrelaation.

Voi esimerkiksi olla, että havaittu vaikutus selittyy sillä, että enemmän kalaa syövät vähentävät vastaavasti rasvaisen lihan määrää ruokavaliossaan ja tulevat näin syöneeksi ylipäänsä terveellisemmin.

Se taas heijastuu muuhun elämään, huomauttaa hedelmällisyyshoitoihin erikoistunut lääkäri Frederick Liggiardi New Yorkin yliopiston Langone-tutkimuslaitoksesta Live Science-verkkolehdessä.

Toisaalta tutkimuksessa ei otettu huomioon sitä, oliko pariskunnilla jo entuudestaan lapsia. Tutkimuksessa nopeammin raskaaksi tulleet ja enemmän kalaruokaa syöneet naiset olivat tyypillisesti myös hieman vanhempia, jolloin heillä todennäköisemmin voi olla jo lapsia. He siis ovat todistetusti jo entuudestaan hedelmällisiä, Liggiardi huomauttaa.

Ainakaan lihan korvaaminen kalalla ei ole huono valinta ruokavaliossa, harrasti sitten seksiä tai ei. Paljon hyödyllisiä rasvoja sisältävä kalaravinto on tutkitusti terveellistä.

Tuore tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -tiedelehdessä. Sitä johtivat Harvardin yliopiston kansanterveyslaitoksen ravitsemustieteilijät.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä