Rauskukin ymmärtää jotakin lukumääristä, tutkimus osoitti – ainakin riikinkukkorausku. Kuva: Wikipedia
Rauskukin ymmärtää jotakin lukumääristä, tutkimus osoitti – ainakin riikinkukkorausku. Kuva: Wikipedia

Laskutaito ei ole aivojen koosta kiinni.

Kalat oppivat tekemään yhteen- ja vähennyslaskuja, osoittivat Bonnin yliopiston tutkijat kokeillaan.

Koekaloina oli afrikkalaisia seepramalawinahvenia ja Amazonjoen riikinkukkorauskuja.

Seepramalawinahven (Maylandia zebra) elää luontaisesti afrikkalaisessa Malawijärvessä. Kuva: Wikipedia

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kaloille opetettiin mutkikas tehtävä. Ne saivat nähdäkseen kortteja, joissa oli eri lukumäärä kuvioita. Jos kuviot olivat sinisiä, kalan piti lisätä niiden lukumäärään yksi, ja jos keltaisia, luvusta piti vähentää yksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kalat vastasivat valitsemalla kahdesta tarjolla olevasta portista sen, johon oli merkitty oikea lukumäärä.

Kun kalalle siis näytettiin kolme sinistä kuviota, sen piti uida portista, johon oli merkitty neljä kuviota.

Jos taas kuviot olivat keltaisia, oikea vastaus oli kaksi. Oikeasta vastauksesta kalat saivat ruokapalkinnon.

Korttien kuviot olivat erimuotoisia ja -kokoisia. Näin kalat eivät voineet päätellä oikeaa vastausta kortin yleisilmeestä tai kuvioiden pinta-alasta.

Enemmistö malawinahvenista hallitsi laskemisen.

Rauskuista suurimmalle osalle oppi ei mennyt perille lainkaan ja loputkin oppivat hitaasti. Mutta kun ne vihdoin sisäistivät asian, ne tekivät selvästi vähemmän virheitä kuin ahvenet.

Vähennyslaskut olivat kummallekin kalalajille vaikeampia kuin yhteenlaskut.

Kalat osuivat oikeaan kalalajista ja tehtävän laadusta riippuen 69–94 prosentissa tapauksista, eli selvästi useammin kuin sattumalta.

Tulokset julkaistiin Scientific Reports -tiedelehdessä.

Eläinten laskutaito ei seuraa aivojen kokoa. Pieniaivoiset kalat voivat olla aivan yhtä hyviä laskemaan kuin linnut ja nisäkkäät.

Kyvyissä on silti suuria eroja eläinlajien ja yksilöiden välillä. Yksilöllisiä eroja selittää todennäköisesti vaihtelu persoonallisuudessa ja älykkyydessä. Myös elämänlaadulla on väliä.

Ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa elävät eläimet suoriutuvat monenlaisista äly- ja oppimistehtävistä selvästi huonommin kuin lajitoverit, jotka saavat elää tilavissa ja monipuolisissa oloissa.

TIEDEMIES92
Seuraa 
Viestejä9

Veikkaisin että esimerkiksi koiran ja kissan äly ero ei ole mahdottoman suuri, luulen että koira on kuitenkin älykkäämpi, mutta voin olla väärässäkin.. Koiran tyyli on yleensä hönksöttävämpi ja taas kissa on varovainen, mistä voi olla jossakin tilanteessa enemmän hyötyä. Vaikka koirien pää onkin isompi, jo yleensä pelkän koon perusteella, niin se varsinainen matematiikka-logiikka alue on varmaan aika samalla tasolla kuin kissalla, koirien aivoissa tilaa vie varmaan haju/maku aistimusten tuntemukset minkä takia koira käy hulluna ruokiin. Luultavasti sellainen määrä ruoan aistimiseen liittyviä aivosoluja että ei mikään ihme kun koirat saa "makugasmeja" ruuasta. :D Varsinainen logiikka alue on varmaankin kolibrilintujen tasolla. Taas simpanssit, jotka on älyttömän notkeita, niin on kosketellut ajan saatossa kaiken maailman esineitä niinkuin apinat näplää, niin siinä se äly kasvaa ja ajan kanssa tulee viisaammaksi. Uskonkin että se "notkeus" on johtanut luovuuteen ja sitä kautta älynkehittymiseen.. Mitä notkeampi eläin, sitä suurempi äly? Ainakin noin suurinpiirtein. Ja evoluutio loi Putinin, ihmisapinan niin kuin minutkin. Ainakin luulen olevani vielä ihminen tässä kirjoitus hetkellä :D

Erer2
Seuraa 
Viestejä3780

Olen varma, että harmaapapukaija Alex osaa laskutoimitukset jopa paremmin kuin hallituksemme ministerit. Alex tulisikin  palkata valtio"varain"ministeriöön esimerkiksi osastopäällikön nimikkeellä ja hänestä voitaisiin tehdä kokemuksensa ja tietonsa byrokratiasta kartuttua ministeri. Näin saataisiin vähitellen valtion velkaantuminen loppumaan  sanoipa Arhinmäki ja muut "asiantuntijat" mitä tahansa.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla