Peruna kelpaa syödä kaliuminkin tähden. Kuva: Teppo Johansson
Peruna kelpaa syödä kaliuminkin tähden. Kuva: Teppo Johansson

Kaliumia on muun muassa perunassa ja banaanissa.

Vältä suolaa ja syö runsaasti kaliumpitoista ruokaa, jos haluat pitää verenpaineen alhaalla. Näin kertoo tuore tutkimuskatsaus.

Kaliumia on paljon banaanissa, avokadossa, perunassa, pavuissa, pinaatissa ja kahvissa.

Solu- ja neurobiologian professori Alicia McDonough Etelä-Kalifornian yliopistosta USC:stä analysoi katsauksessaan tutkimuksia, joissa oli käsitelty suolan, kaliumin sekä näiden keskinäisten pitoisuuksien yhteyttä korkeaan verenpaineeseen.

”Suolan vähentäminen on vakiintunut keino laskea verenpainetta, mutta tutkimukset osoittavat, että kaliumin lisäämisellä ravinnossa voi olla yhtä iso vaikutus korkeaan verenpaineeseen”, McDonough sanoo yliopistonsa tiedotteessa.

Kaliumin hyödyistä kertovat sekä väestötutkimukset että kaliumlisillä tehdyt seurantatutkimukset.

Kalium- ja suolapitoisuuksien yhteydet ovat paljastuneet eläimillä tehdyissä tutkimuksissa. Suolan avulla elimistö säätelee kaliumin määrää veressä. Veren sopiva kaliumpitoisuus on ratkaisevaan sydämen, hermoston ja lihasten toiminnalle.

Kun kaliumtasot ovat korkealla munuaiset erittävät suolaa ja vettä, mikä vauhdittaa kaliumin poistoa kehosta. Siten runsaasti kaliumia sisältävät ruoat lisäävät virtsaneritystä.

McDonoughin mukaan ihmisen esi-isät ovat syöneet runsaasti kaliumpitoisia hedelmiä, vihanneksia, papuja ja jyviä. Suolaa tämä ravinto on kuitenkin sisältänyt vain vähän. Siksi evoluutio on kehittänyt ihmiseen suolanhimon muttei kaliumnälkää. Nykyruokavaliolla tämä johtaa ongelmiin.

Nykyisin suolaa on tarjolla liiankin kanssa. Tyypillinen länsimainen ruokavalio tuppaa sisältämään liikaa suolaa ja liian vähän kaliumia. Vähäinen kaliumin saanti merkitsee elimistölle käytännössä suolan lisäystä entisestään. Suola näet pysyy elimistössä, kun se ei pääse vähentämään ylimääräistä kaliumia.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa kaliumin päiväsaanniksi vähintään 3,5 grammaa.

Sata grammaa banaania sisältää 0,36 grammaa kaliumia, joten niitä pitäisi syödä kymmenkunta päivän saannin varmistamiseksi. Sadan gramman annoksesta perunoita saa peräti puoli grammaa kaliumia.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?