Myös suomalaisiin kaloihin kertyy lääkejäämiä. Kuva: Markku Niskanen
Myös suomalaisiin kaloihin kertyy lääkejäämiä. Kuva: Markku Niskanen

Kymmenestä Yhdysvalloissa tutkitusta kalalajista löytyi hyvin suuria pitoisuuksia psyykelääkkeitä. Lääkejäämiä päätyy vesistöihin meilläkin.

Erilaiset lääkeainejäämät päätyvät ihmisen virtsasta ja ulosteista lähes käsittelemättöminä suoraan vesistöihin. Osa aineista toki hajoaa, mutta vedenpuhdistamoja ei ole suunniteltu vähentämään lääkejäämiä.

Niinpä vesistöihin kertyy ajan myötä suuriakin määriä esimerkiksi tulehduskipu- ja masennuslääkkeiden jäämiä. Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä selvitti lääkejäämien kertymistä kalojen elimistöön Suuria järviä yhdistävässä Niagarajoessa.

Environmental Science & Technology -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulos on huolestuttava.

Esimerkiksi kiviahvenen aivoista löytyi Zoloft-masennuslääkkeen vaikuttavaa ainesosaa norsertraliinia jopa 400 nanogrammaa jokaista aivokudosgrammaa kohden. Nanogramma on gramman miljardisosa, mutta lääkeaineet on suunniteltu vaikuttamaan hyvin pienillä pitoisuuksilla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmentä kalalajia, pääosin ahvenia mutta myös kuhia ja kirjolohia. Yli puolessa aivokudosnäytteistä oli yli sata nanogrammaa norsetraliinia yhtä kudosgrammaa kohden.

Myös muita psyykelääkkeitä löytyi huomattava cocktail. Joukossa oli esimerkiksi sitalopraamia ja norfluoksetiinia, joka on Prozac-masennuslääkkeen vaikuttavan ainesosan aineenvaihduntatuote.

Ei tiedetä tarkasti, miten lääkejäämät vaikuttavat kaloihin. Asiaa on tutkittu vain vähän. On viitteitä siitä, että lääkkeet tekevät kaloista rohkeampia eivätkä ne näin ollen pelkää saalistajia niin kuin kuuluisi.

Ruotsalaistutkimuksessa on toisaalta havaittu, että oksatsepaami jopa vähentää kalojen kuolleisuutta, kenties siksi, että rohkeammat kalat löytävät enemmän ravintoa.

Suomessa Åbo Akademin Jenny-Maria Brozinski tarkasteli viisi vuotta sitten julkaistussa väitöstutkimuksessaan lääkejäämien kertymistä luonnonkalojen sappeen Suomen vesistöissä. Sapesta löytyi kolmea tulehduskipulääkettä, diklofenaakkia, naprokseenia ja ibuprofeiinia jopa tuhatkertainen määrä ympäröivän vesistön lääkepitoisuuteen nähden.

Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta pitää amerikkalaistutkimusta kiintoisana.

”Kyllä se on mahdollista ja validia, mutta kuulostaa rajulta”, Mannio sanoo.

EU:ssa vesistöjen lääkejäämille ei ole määritelty raja-arvoja.

Erikoistutkija, dosentti Kari Lehtonen ympäristökeskuksesta huomauttaa, että pienetkin määrät voivat vaikuttaa.

”Lääkeaineet on suunniteltu vaikuttamaan pienillä pitoisuuksilla, jo pikogrammoilla vedessä voi olla vaikutusta. Mutta vielä ei pystytä selkeästi sanomaan, paljonko on paljon ja miten ne vaikuttavat”, Lehtonen sanoo.

Mannio huomauttaa, että lääkejäämien puhdistaminen vedestä on puhtaasti rahakysymys.

”Teknisesti ne on mahdollista puhdistaa. Poistaminen on kuitenkin hyvin kallista, joten täytyisi pystyä osoittamaan, että lääkejäämistä on haittaa”, Mannio sanoo.

Lisätutkimusta siis tarvitaan.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.