Kanadasta löytyneet mikrofossiilit ovat tutkijoiden mukaan vanhin todiste elämästä maapallolla. Kuva: REUTERS
Kanadasta löytyneet mikrofossiilit ovat tutkijoiden mukaan vanhin todiste elämästä maapallolla. Kuva: REUTERS

Bakteerien jäänteen voivat olla jopa 4,3 miljarsin vuoden takaa.

Kiven sisältä paljastui jäänteitä bakteereista, jotka olivat ensimmäisiä eliöitä maapallolla, raportoi kansainvälinen tutkijaryhmä.

Kukaan ei tiedä, milloin ja miten elämä ilmestyi Maan päälle, mutta mahdollinen synnyinkoti on merenpohjan mineraalipitoiset kuumat lähteet. Niistä kun on löytynyt rautaa rouskivia bakteereita, jotka eivät ole äärioloista moksiskaan.

Nyt tutkijat kertovat Nature-lehdessä löytäneensä tällaisten bakteerien jäänteitä kapseloituna kiveen, joka on ajoitettu 3770–4280 miljoonan vuoden ikäiseksi. Ne ovat siis peräisin ajalta, jolloin maapallo oli vasta muutaman sadan miljoonan vuoden vanha planeettavauva.

Näytteet poimittiin Hudsoninlahden reunamilta Nuvvuaggituqin viherkivivyöhykkeeltä Kanadasta. Se on muinaista merenpohjaa, ja vyöhykkeen sedimenttikivet ovat maailman vanhimpia.

Tähän asti varhaisimmat elämän merkit tunnistettiin jaspiksesta, jonka uskotaan olevan peräisin alkumeren kuumasta lähteestä.

“Löytömme tukee käsitystä, että elämä alkoi orastaa merenpohjan kuumissa lähteissä pian sen jälkeen, kun Maa muodostui”, toteaa tutkimusryhmään lukeutunut tohtorikoulutettava Matthew Dodd Lontoon University Collegesta tiedotteessa.

Mitä näistä ensimmäisistä eliöistä sitten on säilynyt meille asti? Piskuisia hematiittiputkiloita, jotka ovat niin pieniä, että ne erottuvat vain mikroskoopilla.

Dodd kollegoineen tarkasteli, olisivatko nämä mikrofossiileiksi tulkitut rakenteet voineet syntyä myös elottomasti, esimerkiksi lämpötilan ja paineen muutosten seurauksena. Kaikki mahdolliset tutkijoiden keksimät vaihtoehdot tipahtelivat kuitenkin analyysien edetessä pelistä liian epätodennäköisinä.

Biologisesta alkuperästä kieli sen sijaan moni seikka. Jaspiksen sisältämä hematiitti – raudan ja hapen yhdistelmä – osoittautui rakenteeltaan täsmälleen samanlaiseksi, kuin mitä nykyistenkin merenpohjan kuumien lähteiden liepeillä elävistä rautaa hapettavista bakteereista syntyy.

Sedimenttikivistä löytyi myös grafiittia sekä mineraaleja, jotka yhdistyvät nimenomaan eloperäiseen aineeseen.

“Se, että paikansimme näitä merkkejä yhdestä vanhimmista tunnetuista kivistä vihjaa, että löysimme suoria todisteita Maan varhaisimmista elämänmuodoista. Löydös auttaa elämän jälkiä myös muualla universumissa”, Dodd sanoo.

“Tulostemme perusteella elämä kehittyi Maassa silloin, kun sekä täällä että Marsissa velloi vettä. Siksi oletamme, että Marsistakin löytyisi merkkejä elämästä neljä miljardia vuotta sitten. Jos näin ei käy, Maa oli todennäköisesti erityistapaus.”

Kaikki eivät kuitenkaan niele uutta näyttöä. Osa tutkijoista on jo ehättänyt epäillä ääneen, että nyt löydetyt kivirakenteet tuskin ovat mikrobien synnyttämiä. Lisäksi ne saattavat olla jopa miljardi vuotta väitettyä nuorempia, koska Nuvvuaggituqin kivien ajoituksesta ei ole yksimielisyyttä.

”Näillä kivillä on pitkä ja monimutkainen historia, joten niiden ominaispiirteiden ajoituksen ja alkuperän kiistaton määrittäminen tulee olemaan vaikeaa”, korostaa geokemisti Nigel Kelly Coloradon yliopistosta National Geography -lehdessä

Doddin ja kollegoiden tutkimusta kiitellään kuitenkin huolelliseksi.