Mies viljelee kannabista Coloradossa Yhdysvalloissa. Kuva: Maija Tammi
Mies viljelee kannabista Coloradossa Yhdysvalloissa. Kuva: Maija Tammi

Mitä enemmän pössyttelee, sitä useammin maistuu myös seksi.

Kannabiksen vaikutuksesta seksiin on vuosien varrella saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia: toisten mukaan se lisää haluja, toisten mukaan vie.

Uusi Stanfordin yliopiston tutkimus kallistuu myönteisten vaikutusten puolelle. Kannabiksen eli marihuanan käyttäjät nimittäin harrastavat sen mukaan seksiä useammin kuin muut.

Väite perustuu yli 50 000 yhdysvaltalaisen vastauksiin kansallisessa perhetutkimuksessa. Siinä kysytään muun muassa sitä, kuinka usein on viime kuussa harrastanut seksiä vastakkaista sukupuolta edustavan kumppanin kanssa ja kuinka usein on kuluneen vuoden aikana käyttänyt marihuanaa.

Otoksen miehistä 24,5 prosenttia oli käyttänyt kannabista vuoden aikana, naisista 14,5 prosenttia.

Keskimäärin kolmekymppisten naisten ja miesten vastauksista selvisi, että eniten seksiä oli niillä, jotka käyttivät kannabista päivittäin. He harrastivat noin seitsemän kertaa kuussa seksiä, naiset vielä aavistuksen enemmän kuin miehet.

Kannabista täysin karttavien seksielämä jäi naisilla kuuteen kertaan kuussa, miehillä keskimäärin 5,6 kertaan. Toisin sanoen he harrastivat viidenneksen vähemmän seksiä kuin päivittäiset pössyttelijät.

Yhteys päti eri koulutus- ja tulotasoilla, kaikissa tutkituissa ikäryhmissä ja yhtä hyvin avioliitossa elävillä isillä ja äideillä kuin lapsettomilla sinkuilla.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että kyse ei ole ainakaan pelkästään siitä, että muutenkin seksuaalisesti aktiiviset ihmiset tykkäisivät poltella pilveäkin enemmän. Kannabis näyttää aineena lisäävän haluja.

Siihen viittaa niin sanottu annosvaste: mitä useammin ihmiset käyttivät kannabista, sitä useammin he myös ryhtyivät seksipuuhiin.

Samanlaisia tuloksia on saatu aiemmissa tutkimuksissa, joissa on kysytty kannabiksen käyttäjien omia kokemuksia. Yli puolet heistä kertoo seksuaalisen kiinnostuksen kasvamisesta, kun taas pienempi osuus eli joka neljäs ilmoittaa halujen sammahtamisesta.

Ratkaisevaa on ehkä kulutuksen määrä. Joidenkin tutkimusten mukaan nimenomaan pienet annokset kannabista lisäisivät haluja ja seksistä saatavaa nautintoa. Siksi eräät tukijat ovat pohtineet päihteen soveltuvuutta jopa lääkkeeksi seksihäiriöiden hoitoon.

Suurkulutus näyttäisi kuitenkin kääntyvän rakastelua vastaan. Isot annokset voivat johtaa haluttomuuteen, ja miehillä suurkulutus on tutkimuksissa heikentänyt myös sperman laatua.

Stanfordin tutkimuksessa suurkulutus pikemminkin vain lisäsi seksiä. Tutkijat eivät näe ristiriitaa suhteessa aiempiin tutkimuksiin, koska he tarkastelivat käyttökertoja eivätkä annosmääriä.

Seksihalut kenties alkavat sammua vain, kun kerta-annokset nousevat suuriksi. Ilmeisesti tutkimukseen osallistuneilla pössyttely pysyi sillä tasolla, että se vain vauhditti seksielämää.

Vaikka seksielämä vilkastuisi kannabiksella, siitä on todettu monenlaista muuta kiusaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittaa, että päivittäinen tai lähes päivittäinen kannabiksen käyttö kasvattaa riskiä useisiin terveydellisiin ja sosiaalisiin haittoihin. Haitat korostuvat nuorilla.

Kannabiksen suosio kasvaa eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa on arvioitu olevan 20 miljoonaa kannabiksen käyttäjää. Huume on laillistettu viihde- tai lääkekäyttöön 29 osavaltiossa.

Suomessa Huumekysely 2014 -tutkimuksen mukaan 240 000 oli edeltäneen vuoden aikana käyttänyt kannabista. Heitä oli kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.

mdmx
Seuraa 
Viestejä4324
Liittynyt23.11.2009

Kannabis kasvattaa seksihaluja

Punde kirjoitti: Viagra ei lisää seksihaluja pätkän vertaa. Se tekee vain seisokin mahdolliseksi ja vahvistaa sitä erektion vähyydestä kärsivillä. Jos ei tee mieli seksiä, ei Viagrasta ole mitään hyötyä. Joo no näin. Tosin kyl se voimakas erektio saattaa myös omalta osaltaan vaikuttaa haluun. Ehkä juuri samalla logiikalla, se parantaa kokemusta ja tätäkautta halukkuus lisääntyy ajan kanssa. Jos lerpsahtelee jatkuvasti kesken aktin niin se voi pitkässä juoksussa vähentää halukkuutta.
Lue kommentti

Creativity Is Intelligence Having Fun

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.