Hamppukasvista valmistetaan marihuanaa. Kuva: Wikimedia Commons
Hamppukasvista valmistetaan marihuanaa. Kuva: Wikimedia Commons

Kaksostutkimukset vihjaavat, että kannabikseen yhdistetty henkisten kykyjen takkuaminen johtuu muista tekijöistä kuin itse aineesta.

Nuorten marihuanan käyttö on tutkimuksissa kytketty älykkyyden, muistin, keskittymiskyvyn ja verbaalisten kykyjen heikentymiseen. On kuitenkin ollut epäselvää, johtuvatko kognitiiviset pulmat suoraan kannabiksesta vai jostakin muusta.

Psykologit Joshua Isen Minnesotan ja Nicholas Jackson Etelä-Kalifornian yliopistosta kollegoineen päättivät selvittää asiaa. He perkasivat marihuanan yhteyttä kognitiiviisiin muutoksiin kahdesta seurantatutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä 3 000 kaksosta.

Koehenkilöiden älykkyyttä mitattiin 9–12-vuotiaana. Testit toistettiin 17–20-vuotiaana.

Analyysi osoitti, että marijuanan käyttäjien testitulokset olivat huonompia kuin ei-käyttäjien. Lisäksi niin kutsuttu kiteytynyt älykkyys laski merkitsevästi kannabiksen käyttäjillä esimurrosiän ja aikuisuuden välissä.

Käytön määrällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta alamäkeen, tutkijat huomasivat. Siksi he ottivat seuraavaksi vertailuun vain sellaiset identtiset ja epäidenttiset kaksosparit, joista toinen kaksonen käytti marihuanaa ja toinen ei. Nyt älykkyystestien tuloksissa ei löytynyt eroja.

Tutkijoiden mukaan tulos vihjaa, että nuorilla kannabiksen käyttäjillä havaittu tiedollisten kykyjen heikeneminen ei juonnu marihuanan myrkyllisyydestä hermosoluille, vaan tekijöistä heidän perheympäristössään.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Geenimuoto näyttää torjuvan diabetesta ja tekevän sen kantajista pitkäikäisempiä.

Sattumanvarainen muutos yhdessä ainoassa geenissä näyttää olleen hyödyksi amerikkalaisille amisseille. Geenimuutos näyttäisi pidentävän elämää.

Vanhoillisia kristittyjä oppeja noudattavat amissit ovat tunnettuja siitä, että he elävät eristyksissä modernista yhteiskunnasta. He eivät yleisesti ottaen halua hyödyntää nykymaailman mukavuuksia kuten autoja ja sähköä.

Yhdysvaltalaisen Chicagon Northwestern-yliopiston tutkijat selvittivät erään Indianan osavaltiossa elävän amissiyhteisön jäsenten geeniperimää.

He havaitsivat, että osalla amisseista on mutaatio geenissä, joka vaikuttaa ikääntymiseen. Tästä kirjoittaa muun muassa New Scientist.

Tämä serpine1-niminen geeni tuottaa pai1-proteiinia, joka on yhdistetty solujen nopeampaan vanhenemiseen.

Osalla amisseista on kuitenkin mutaatio tässä geenissä, jolloin kyseistä proteiinia syntyy puolet vähemmän kuin tavallisesti. Tutkijat laskevat mutaation syntyneen kuusi sukupolvea sitten.

Tutkijat huomasivat, että ne amissit, joilla oli vähintään yksi kopio tästä muuttuneesta geenistä, elivät keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin muut, tyypillisesti 85-vuotiaiksi.

Samoin heidän kromosomiensa päissä olevat telomeerit olivat kymmenen prosenttia pidemmät kuin muilla. Telomeerit lyhenevät hieman joka kerta, kun solut jakautuvat, kunnes ne lopulta kuluvat loppuun.

Heidän paastoverensokerinsa oli myös 30 prosenttia alempi kuin verrokeilla, eikä yksikään tutkituista geenin kantajista sairastunut diabetekseen.

Seitsemän prosenttia niistä, joilla tätä geenimuunnosta ei ollut, sairastivat diabetesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 177 henkilöä, joista 43 henkilöllä oli kyseinen muunnos geenistä.

Lisätutkimusta tarvitaan vielä, mutta voi olla, että pai1-proteiinin tuotanto on yhteydessä ihmisen ikääntymiseen.

Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Raspu
Seuraa 
Viestejä9248
Liittynyt12.7.2010

Amissien yhteisössä syntyi ikää pidentävä geenimuunnos

Neutroni kirjoitti: Raspu kirjoitti: Uskismuijat on niin hotteja. Tiedän, että mieltymyksille ei ole järkiperusteita, mutta ihmettelen silti, miksi joku voi nähdä jotain hottia ihmisessä, jonka persoonallisuus on vauvasta lähtien tuhottu raa'alla henkisellä väkivallalla ja josta on tehty kloonattu orja yhteisönsä nokkamiehiä palvelemaan. Ei sellaisen yhteisön nokkamieskään ole minusta mikään erityisen kadehdittava asema verrattuna vaikka isän rahoilla leveilevään playboy -tyyppiin, koska siinä...
Lue kommentti
Sokeritutkimus haudattiin, kun tulokset eivät miellyttäneet. Kuva: Markku Niskanen

Sokeriteollisuuden tutkimusjärjestö hautasi tutkimuksen, joka uhkasi osoittaa sokerin yhteyden sydäntauteihin ja syöpään hiirillä.

Sokeriteollisuuden vaikutuskeinot ovat Yhdysvalloissa 1960-luvulla olleet varsin samanlaiset kuin tupakkateollisuudella, paljastaa Kalifornian yliopistossa San Franciscossa työskentelevien tutkijoiden löydös.

Tutkijat saivat käsiinsä arkistoista vanhoja, sokeriteollisuuden sisäisiä asiakirjoja.

Asiakirjat osoittavat, että sokeriteollisuutta edustava Sugar Research Foundation rahoitti aluksi eläinkokeita, joissa oli tarkoitus selvittää sokerin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kun hiirikokeissa alkoi ilmetä, että sokeri todella voi olla haitallista, nostaa veren rasva-arvoja ja saattaa olla yhteydessä jopa virtsarakon syöpään koe-eläimillä, teollisuus veti rahoituksen pois – ja hautasi tulokset kaikessa hiljaisuudessa.

Tutkimusryhmä julkaisi raporttinsa torstaina PLoS Biology -tiedelehdessä.

Sokerin ja tärkkelyksen vaikutuksia veren rasva-arvoihin tutkitaan yhä. 1960-luvun lopulle tultaessa alkoi kuitenkin kertyä tietoa siitä, että sokeri voisi olla haitallisempaa sydämelle kuin tärkkelys.

Sokerisäätiö palkkasi Birminghamin yliopiston tutkijan W. F. R. Poverin selvittämään asiaa eläimillä.

Pover havaitsi ensinnäkin, että sokeri nosti veren triglyseridi- eli rasva-arvoja hiirillä. Ihmisillä veren kohonnut triglyseridi voi lisätä riskiä sydänkohtauksiin ja aivohalvauksiin.

Toisekseen hiirten virtsassa oli entsyymiä, joka tutkimuksissa oltiin yhdistetty virtsarakon syöpään.

Kun sokeriteollisuus sai alustavia tuloksia nähtäväkseen, se päätti keskeyttää koko tutkimushankkeen vuonna 1969. Poverin tuloksia ei koskaan julkaistu.

Teollisuuden sisäisessä muistiossa todetaan tutkimuksen olevan ensimmäinen, joka osoittaa biologisia eroja sokeria ja tärkkelystä syöneiden hiirien välillä.

Sekä tohtori Pover että tutkimuksen rahoituksesta ja katkaisusta päättänyt johtaja John Hickson ovat jo kuolleet.

Löytyneiden muistioiden mukaan Hickson kertoi kollegoilleen vuonna 1970 muista tutkimuksista, joista saataisiin ”teollisuuden kannalta arvokasta ja hyödyllistä tietoa”.

Poverin tutkimuksen arvoa teollisuudelle hän kuvaili ”nollaksi”.

Sokeriteollisuuden kannalta kiusalliset asiakirjat löysi Kalifornian San Franciscon yliopiston hammaslääketieteen apulaisprofessori Christin E. Kearns. Selvitystyössä olivat myös hänen kollegansa Dorie Apollonio ja Stanton Glantz.

Sama kolmikko osoitti viime vuonna niin ikään salassa pysyneiden asiakirjojen perusteella, että sokeriteollisuus maksoi vuonna 1967 Harvardin yliopiston tutkijoille 50 000 dollaria, jotta he kirjoittaisivat sokerin kannalta myönteisen tutkimuksen.

Poverin tutkimuksen aikoinaan tilannut ja torpannut sokeriteollisuuden järjestö SRF on nykyisin Sugar Association. Se julkaisi myös oman vastineensa tutkijoiden löydöksiin.

Sugar Association sanoo tutkijoiden olevan ”tunnettuja sokeriteollisuuden kriitikkoja” ja että Poverin tutkimusta olisi ollut tarkoitus aikoinaan jatkaa toisen tahon rahoituksella.

”Syistä, joita emme tiedä, näin ei tapahtunut”, vastineessa kirjoitetaan.