Linnunrata Atacaman autiomaahan sijoitetuilta teleskoopeilta katsottuna. Kuva: LCO/ESO
Linnunrata Atacaman autiomaahan sijoitetuilta teleskoopeilta katsottuna. Kuva: LCO/ESO

Puhelimen sovellus tarkkailisi tiettyjä taajuuksia ja lähettäisi datan tutkijoille.

Tähtitieteilijöillä on ehdotus: valjastetaan tavallisten ihmisten tavalliset matkapuhelimet sieppaamaan avaruudesta kantautuvia radiopurskeita, joiden alkuperä on toistaiseksi tuntematon.

Radiopurskeet ovat ohi välähtäviä radiosignaaleja. Ne kestävät vain tuhannesosasekunnin, eikä kukaan tiedä, miten ne syntyvät. Kymmenen viime vuoden aikana niitä on havaittu parikymmentä kertaa jättimäisillä radioteleskoopeilla.

Vain yhden synty on onnistuttu paikallistamaan. Se tapahtui kolmen miljardin valovuoden päässä sijaitsevassa galaksissa.

Muutkin tunnetut radiopurskeet näyttävät tulleen kaukaa. Tutkijoiden mielestä ei kuitenkaan ole syytä olettaa, ettei niitä tapahtuisi myös omassa galaksissamme Linnunradassa. Silloin maan asukkaiden matkapuhelinverkko ja radiovastaanottimetkin voisivat kuulla ne.

”Lähellä syntyvät radiopurskeet tarjoavat tavallisille kansalaisille tilaisuuden auttaa tähtitieteilijöitä. Kansalaistiede vosi auttaa löytämään uuden lajin galaktisesta eläintarhasta”, sanoo Avi Loeb Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksen tiedotteessa.

Aiemmat purskeet on havaittu sellaisilla radiotaajuuksilla, joita myös matkapuhelimet, langattomat internet-verkot ja vastaavat laitteet voivat vastaanottaa.

Loebin ja hänen kumppaninsa Dan Maozin suunnitelma on, että kansalaiset voisivat ladata puhelimeensa ilmaisen sovelluksen, joka tarkkailisi jatkuvasti tiettyjä taajuuksia ja lähettäisi keräämänsä datan tutkijoille.

”Linnunradassa sattuva radiopurske pyyhkäisisi kerralla yli koko planeetan. Jos tuhannet kännykät rekisteröisivät radioaallot samaan aikaan, se olisi ainakin hyvä merkki siitä, että olemme löytäneet todellisen ilmiön”, sanoi ehdotuksen Maoz, joka työskentelee Tel Avivin yliopistossa.

Etsintä saattaa vaatia kärsivällisyyttä. Tähän asti havaituista kaukaisista purskeista Maoz ja Loeb ovat päätelleet, että omassa galaksissamme niitä voisi sattua kerran 30–1 500 vuodessa. Joskus purskahtelu toistuu kuitenkin sarjana, joka jatkuu kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Yksi sarja saattaa olla meneillään Linnunradassa juuri nyt.

Siinä tapauksessa saalista oli mahdollista saada pian ja tiheästi, jopa kerran viikossa.

Suunnitelman on hyväksynyt julkaistavaksi Monthly Notices of the Royal Society.

Shakkia on pidetty miesten pelinä. Siksi naisten on ajateltu pelaavan sitä altavastaajan epävarmuudella, mikä laskisi suoritustasoa. Käykin toisin.

Kielteiset stereotypiat saavat tutkimusten mukaan ihmiset pärjäämään alle tasonsa erilaisissa älyllisissä tai muissa tehtävissä.

Ilmiötä kutsutaan stereotypiauhaksi. Se voi pilata esimerkiksi tyttöjen tai naisten suoritusta matematiikassa, joka ennakkoluulon mukaan on enemmän miesten juttu.

Naisille voi nousta kielteisten leimojen takia epäonnistumisen pelko, mikä häiritsee keskittymistä itse laskutehtäviin.

Alun perin tutkijat huomasivat stereotypiauhan pienentävän afroamerikkalaisten pisteitä kouluosaamista mittaavissa kokeissa. Valkoihoisilla se on kokeissa heikentänyt urheilusuorituksia.

Shakkia on pidetty sekä miesten että älypelinä. Valtaosa ja parhaimmisto pelaajista onkin miehiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todellakin päätelty, että naispelaajissa herää stereotypiauhka, kun he pelaavat miestä vastaan, ja se vaikuttaa pelaamiseen.

Uusi, melkein miljoonan pelin analyysiin perustuva tutkimus kuitenkin osoittaa, että naiset pelaavat itse asiassa paremmin miehiä kuin naisia vastaan. Tämä on juuri päinvastoin kuin stereotypiauhan perusteella pitäisi käydä.

Naiset pärjäsivät jopa paremmin kuin miehet, kun he pelasivat rankingin perusteella huomattavasti parempaa miespelaajaa vastaan. Nainen voitti 3,7 prosenttia näistä peleistä. Miehet puolestaan voittivat 3,5 prosentissa peleistä sijoitukseltaan paljon ylempää naista vastaan.

Tulos oli ihan muuta kuin odottaisi. Juuri erityisen haastavissa tehtävissä streotypianuhan pitäisi viritä helpommin. Tällainen tilanne on, kun pelaa paljon vahvempaa vastaan.

Mikä voisi selittää naisten pärjäämisen miehiä vastaan tässä stereotyyppisesti miesten pelissä?

Yksi mahdollisuus on, että kaikki aineiston naispelaajat ovat jo niin kokeneita ja taitavia, että stereotypiauhka ei heitä häiritse.

Tämä selitys ei kuitenkaan riitä. Jokin sukupuoleen liittyvä tekijä näyttää vaikuttavan naisten tai miesten suorituksiin, kun he ovat vastakkain pelilaudan ääressä. Se näet selittäisi, miksi naiset pelaavat paremmin miehiä kuin naisia vastaan.

Tutkimuksen tekijä, Sheffieldin yliopiston psykologian tutkija Tom Stafford arvelee, että tilanne heikentääkin miesten suoriutumista. Miehiä voi pelottaa häviäminen naiselle, ja se saa heidät tekemään virheitä.

Vielä tiedelehdessä julkaisemattomaan tutkimukseen voi tutustua PsyArXivissa.

Vatsahappojen häviäminen sai enterokokkibakteerit rehottamaan koe-eläinten suolistossa ja tulehduttamaan maksaa.

Niin sanotut protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä närästyslääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Suomessa näitä ppi-lääkkeitä myydään muun muassa kauppanimillä Somac ja Nexium.

Niiden teho perustuu siihen, että ne estävät vatsahappoja alun pitäenkin muodostumasta, kun taas antasidit eli happolääkkeet vain neutraloivat vatsan liikahappoisuutta.

Yhdysvalloissa tehdyissä hiirikokeissa on nyt saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että näiden närästyslääkkeiden käyttö voi pahentaa alkavia maksavaurioita.

Protonipumpun estäjät vaikuttavat suoliston bakteerikantaan ja synnyttävät sitä kautta maksatulehdusta, osoittaa Nature Communications -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

San Diegon yliopiston tutkijat ottivat hiiriä, joille oli aiheutettu alkoholimaksasairaus tai rasvamaksa.

Sitten he estivät hiiriltä mahahapon erityksen joko omepratsoli-lääkkeellä tai geenejä peukaloimalla. Verrokkina oli tavallisia hiiriä.

Ulostenäytteistä tutkijat katsoivat, miten bakteeritasapaino muuttui hiirten suolistossa. Kun vatsahapon eritys estettiin, enterokokkibakteerit lisääntyivät hiirten suolistossa.

Hiirillä oli alkujaan kolmenlaista maksasairautta, joista kaikki alkoivat edetä nopeammin ja tutkijat paikansivat vaikutuksen juuri enterokokkien lisääntymiseen.

Selvittääkseen närästyslääkkeiden vaikutuksia myös ihmisillä tutkijat keräsivät tietoa yli 4 800 kroonisesta alkoholinkäyttäjästä. Näistä 1 024 käytti säännöllisesti ppi-lääkkeitä, 745 henkilöä oli toisinaan käyttänyt ppi-lääkkeitä ja loput 3 000 eivät koskaan olleet käyttäneet näitä närästyslääkkeitä.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä alkoholisteilla oli ulosteessaan säännonmukaisesti enemmän enterokokkibakteereja kuin muilla.

Samoin kymmenen vuoden riski sairastua alkoholimaksasairauteen oli näillä henkilöillä 20,7 prosenttia, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan ppi-närästyslääkkeitä, riski oli 12 prosenttia.

Toisin sanoen alkoholin väärinkäyttö yhdessä närästyslääkkeiden säännöllisen käytön kanssa nosti alkoholimaksasairauden riskiä noin kahdeksan prosenttia.

Tutkijat huomauttavat, että vaaditaan kuitenkin vielä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin närästyslääkkeiden vaikutus maksasairauksiin voidaan luotettavasti todistaa ihmisillä.

On mahdollista, että tutkijat eivät pystyneet huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä tutkimuksessaan.

Hiirimallien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että närästyslääkkeet voivat pahentaa alkavaa maksasairautta. Tiedetään, että suoliston bakteerikannan muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen monella tapaa, ja närästyslääkkeet aiheuttavat muutoksia suoliston bakteerikantaan.