Johtava koiras Pablo lekottelee naaraan ja tyttärensä kanssa Costa Rican sademetsässä. Kuva: Susan Perry.
Johtava koiras Pablo lekottelee naaraan ja tyttärensä kanssa Costa Rican sademetsässä. Kuva: Susan Perry.

Alfaurosten tyttäret jäävät isänsä laumaan, mutta isät eivät niihin kajoa.

Neljäntoista vuoden käyttäytymistutkimus yhdistettynä geneettisiin testeihin on osoittanut, että kapusiiniapinat taipuvat sukurutsaan vain hyvin poikkeuksellisesti. Kalifornian yliopiston tutkijoiden Susan Perryn ja Joseph H. Mansonin mukaan sukurutsa on kapusiiniapinoilla niin harvinaista, että niillä täytyy olla voimakkaita psykologisia estoja sitä vastaan.

Yleensä ryhmässä elävät nisäkkäät estävät lisääntymisen omien sukulaisten kanssa siten, että kaikki koiras- tai naaraspuoliset jälkeläiset jättävät ryhmän sukukypsyyden kynnyksellä. Jos ryhmää hallitseva koiras pysyy vallassa niin kauan, että se voisi paritella omien tyttäriensä kanssa, tyttäret joutuvat jättämään ryhmän.

Kapusiiniapinoilla naaraat kuitenkin jäävät ryhmään koiraan pitkästä valtakaudesta huolimatta, joten koirailla on tavallista suurempi riski paritella omien tyttäriensä kanssa. Perry ja Manson tutkivat tilannetta, jossa kolme koirasta oli hallinnut ryhmää 7-13 vuotta. Geneettiset testit osoittivat, että vain kuusi prosenttia lauman poikasista oli syntynyt isän ja tyttären välisistä suhteista ja 79 prosenttia muiden kuin omien tyttärien kanssa. Tutkijat eivät vielä tiedä, millä tavalla kapusiiniapinat estävät isän ja tyttären pariutumisen.

Lähde: Current Biology