Vihreä väri osoittaa, että banaanikärpäsen siipikin on infektoitunut. Kuva: Linh Pham
Vihreä väri osoittaa, että banaanikärpäsen siipikin on infektoitunut. Kuva: Linh Pham

Tulos ravistelee immunologian perusteita.

Stanfordin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet "rokottamaan" banaanikärpäsiä bakteeri-infektiota vastaan. Tulos sotii immunologian peruskäsityksiä vastaan, sillä selkärangattomilla ei pitäisi olla immunologista muistia.

Selkärankaisten immunologinen järjestelmä muodostuu kahdesta itsenäisestä osasta. Luontainen immuniteetti on kehon ensimmäinen puolustuslinja, jonka solut partioivat kudoksissa jatkuvasti. Jos patogeenit kuitenkin pääsevät murtautumaan tämän puolustuksen läpi, herätetään imusolmukkeissa odottavat hankitun immuniteetin solut apuun.

Vasta hankitun immuniteetin aktivoituminen johtaa muistisolujen muodostumiseen ja immunologisen muistin kehittymiseen. Koska selkärangattomilla ei ole hankittua immuniteettia lainkaan, niiden immunologisen muistin kehittymistä on pidetty mahdottomana.

Tutkijat David Schneider ja Linh Pham osoittivat kuitenkin tämän oletuksen vääräksi. He ruiskuttivat banaanikärpäsiin ensin niin pienen määrän Streptococcus pneumoniae- bakteereja, ettei siitä ollut niille haittaa. Kun viikon kuluttua samoille kärpäsille annettiin tappava määrä bakteereja, ne eivät kuolleet, vaan odotusten vastaisesti elivät yhtä pitkään kuin terveet kontrollit.

Banaanikärpäsille oli siis kehittynyt jonkinlainen immunologinen muisti, sillä suoja koski ainoastaan Streptococcus pneumoniae bakteeria. Muut bakteerit tehosivat kärpäsiin edelleen. Suojaava vaikutus jäljitettiin luontaisen immuniteetin soluihin estämällä niiden toiminta. Kun solut eivät toimineet, kärpäset kuolivat bakteeri-infektioon.

Tutkijat päättelevät, että immunologinen muisti voi kehittyä myös pelkästään luontaisen immuniteetin kautta.

Tutkimuksesta kertoi PLoS Pathogens.

Lue lisää Sciencen sivuilta.