Lapinvuokko on sitkeä kasvi, jonka yksilöt voivat elää jopa sata vuotta. Kuva: Mikko Tiusanen
Lapinvuokko on sitkeä kasvi, jonka yksilöt voivat elää jopa sata vuotta. Kuva: Mikko Tiusanen
Mestaripölyttäjä sukaskärpänen hupenee arktisilla alueilla. Kuva: Biodiversity Institute of Ontario
Mestaripölyttäjä sukaskärpänen hupenee arktisilla alueilla. Kuva: Biodiversity Institute of Ontario

Suomalaistutkijat ovat huolissaan pölyttäjien vähenemisestä.

Kuka olisi uskonut, että tavallisella kärpäsellä voi olla tärkeä tehtävä luonnon tasapainon säilyttäjänä. Sukaskärpäset, joihin kuuluu myös huonekärpänen, osoittautuivat tärkeiksi kukkien pölyttäjiksi arktisen alueen ankarissa oloissa.

Sukaskärpästen keskeinen rooli paljastui Grönlannissa kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka pääkirjoittaja on Mikko Tiusanen Helsingin yliopistosta. Tutkijat pyydystivät lapinvuokoissa vierailevia hyönteisiä tahmeilla tekokukilla.

Avainpölyttäjäksi nousi kärpäslaji Spilogona sanctipauli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sukaskärpästen keskeinen rooli on professori Tomas Roslinin mukaan yllättävä havainto ja toisaalta huolestuttavaa. Juuri sukaskärpästen on havaittu vähenevän pohjoisimmilla alueilla, kun ilmasto lämpenee. Roslin työskentelee Uppsalassa Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa sekä Helsingin yliopistossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa sen, että toisistaan riippuvaisten kasvien ja hyönteisten elämänrytmit erkaantuvat toisistaan.

Kasvien kukkiminen aikaistuu, mutta hyönteispölyttäjien lentely pysyy myöhäisemmässä aikatauluissa. Entistä aikaisemmin kukkivat kasvit eivät saa pölyttäjiä levittämään siitepölyä, ja myöhemmin kasvukaudella hyönteisille on arvokasta mettä vähemmän tarjolla.

Tutkijat selvittivät sukaskärpästen roolia lapinvuokkojen pölyttäjinä Zackenbergin laaksossa koillisessa Grönlannissa, jäisen saaren itärannikolla.

Olot ovat alueella karut, sillä keskilämpötila vaihtelee seitsemästä lämpöasteesta yli kahteenkymmeneen pakkasasteeseen. Meren ja mannerjään välissä on kolmenkymmenen kilometrin levyinen maakaistale, joka sulaa kesäisin.

Lapinvuokko on näillä pohjoisilla alueilla yleinen ja runsaskin. Sitkeän puuvartisen kukan yksilöt voivat elää jopa satavuotiaiksi.

Selvittääkseen, mitkä hyönteiset Zackenbergin laakson lapinvuokkoja pölyttävät, tutkijat tekivät tuhatkaupalla tekovuokkoja tahmeasta kärpäspaperista – materiaali saatiin tuholaisten torjuntaan erikoistuneesta brittiyrityksestä.

Tekokukkiin tarttui tarkalleen 8 504 hyönteistä. Lajeja havaittiin 177.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia on tutkimuksen mukaan jo näkyvissä arktisen alueen luonnossa. Lajien suhteet, määrät ja jakauma ovat hiljalleen muuttumassa. Kaikki vaikuttaa elollisessa luonnossa kaikkeen, ja esimerkiksi sukaskärpästen vähenemisellä voi olla yllättäviä seurauksia karussa ja herkässä ympäristössä.

Tutkimus on julkaistu Britannian kuninkaallisen tiedeseuran julkaisusarjassa Proceedings B.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1417

TIEDE kirjoitti:

Sukaskärpästen keskeinen rooli on professori Tomas Roslinin mukaan yllättävä havainto ja toisaalta huolestuttavaa. Juuri sukaskärpästen on havaittu vähenevän pohjoisimmilla alueilla, kun ilmasto lämpenee.

Hössötys pois! Näitä kärpäsiähän riittää pilvin pimein jopa Helsingin lämpötiloissa.

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti, Iina Viinatossu).

Sisältö jatkuu mainoksen alla