Tänään ilmestyneen Science -lehden mukaan viljeltyjen lohien myrkkyjäämät ovat selvästi korkeammat kuin luonnonkannoissa. Tutkimuksessa mitattiin 15 ympäristömyrkyn, kuten PBC:n, dioksiinin, tok...

Tänään ilmestyneen Science -lehden mukaan viljeltyjen lohien myrkkyjäämät ovat selvästi korkeammat kuin luonnonkannoissa. Tutkimuksessa mitattiin 15 ympäristömyrkyn, kuten PBC:n, dioksiinin, toksafeenin ja dieldriinin pitoisuuksia noin 700 lohesta, jotka oli pyydetty eri puolilta maailmaa. Pitoisuudet olivat Euroopassa suurempia kuin Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Korkeimmat arvot saatiin Skotlannin ja Fär-saarten kassilohista. Nekään eivät kuitenkaan ylittäneet ihmisravinnolle asetettuja kansainvälisiä saantisuosituksia. Indianan yliopiston tutkijat esittävät New Scientistin verkkouutisessa, että lohille syötetyn kalajauhon myrkkyjäämiä pitäisi vähentää. He myös suosittelevat viljellyn lohen syöntiä vain kerran kuukaudessa.

Myrkkyjäämät eivät ole uusi asia. Ne ovat peräisin rehusta, jonka pääraaka-aine on yleensä Atlantilta pyydetty kala. Kaikissa kaloissa on jonkin verran haitta-aineita, sillä niitä kertyy rasvaa sisältäviin kudoksiin. Erityisen vanhat luonnonkalat voivat sisältää suuriakin dioksiinipitoisuuksia, mutta koska niiden elinaika on lyhyt pitoisuudet eivät pääse kasvamaan kovin korkeiksi. Kansanterveyslaitoksen tutkimusten mukaan suomalaisessa viljellyssä ruokakalassa ei ole merkittäviä jäämiä, koska meillä rehuteollisuus valvoo tarkasti dioksiinipitoisuutta.

Suomalaiset saavat kaikesta syömästään ruuasta päivittäin keskimäärin 1,2 pikogrammaa dioksiineja ja PCB-yhdisteitä ruumiinkiloa kohti. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee päiväsaanniksi korkeintaan 1 - 4 pikogrammaa per ruumiinkilo. Haarukka sallii siis 70-kiloisen henkilön syödä ainakin 35 - 140 grammaa kotimaista kirjolohta joka päivä. Määrä vastaa osapuilleen suomalaista suositusta syödä reilut kaksi kala-ateriaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen. Kalat ovat ravitsemuksellisesti tärkeä elintarvike ja niiden karttaminen vähentää muun muassa D-vitamiinin ja hyvien rasvahappojen saantia. Suomalaiset syövät nykyisin ravintosuosituksiin nähden liian vähän kalaa.

Lisätietoa yhdysvaltalaistutkimuksesta ja kasvatettujen lohien vierasaineista meillä ja muualla saat Elintarvikeviraston ajankohtaista-sivuilta.