Kasvaisikohan vehnäsatokin musiikilla? Kuva: <span class="photographer">FAO.</span>
Kasvaisikohan vehnäsatokin musiikilla? Kuva: FAO.

Klassinen musiikki kytkee ainakin riisin geenejä toimintaan.

Jos tomaatit eivät ehdi punertua ennen syksyä, niille pitää mennä puhumaan hävyttömiä. Tämä vanha vitsi ei ehkä ole niin kaukaa haettu kuin miltä se kuulostaa, sillä eteläkorealaiset tutkijat ovat löytäneet riisiltä ääneen reagoivia geenejä. Lisäksi näitä "äänigeenejä" voidaan liittää toisiin geeneihin, ja saada nekin aktivoitumaan ääniaalloilla.

Tutkijat löysivät ilmiön tarkkailemalla riisin geenien toimintaa samalla, kun kasveille soitettiin parhaita klassisia paloja kuten Beethovenin Kuutamosonaattia.

Ilmeni, että geenien nimeltä rbcS ja Ald aktiviisuus kohosi, kun ne altistuivat 125-250 hertsin taajuuksille ja vastaavasti laski, kun ääniaaltojen taajuus putosi 50 hertsiin. Koska nämä geenit reagoivat myös valoon, riisit saivat kuunnella musiikkia myös pimeässä: tulos oli silti samanlainen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkijat selvittivät myös, että jos "äänigeenin" niin sanottu promootterijakso liitetään toiseen geeniin -joka ei aktivoidu ääniaalloista -  ja altistetaan se sopiville äänitaajuuksille, promootteri piiskaa vieraankin geenin toimintaan. Tämä avaa tutkijoiden mukaan mahdollisuuden säädellä esimerkiksi viljakasvien kukkimista soittamalla niille sopivaa musiikkia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Journal of Molecular Breeding-sarjassa julkaistu tutkimus on otettu melko skeptisesti vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla