Tämä luolakarhun kallo löytyi Siperiasta 1794. Kuva: Didier Descouens / Wikimedia Commons
Tämä luolakarhun kallo löytyi Siperiasta 1794. Kuva: Didier Descouens / Wikimedia Commons

Luolakarhu hävisi ilmaston muuttuessa, koska se ei ollut kaikkiruokainen.

Tiukka pitäytyminen kasvisruokavaliossa koitui muinaisen luolakarhun kohtaloksi. Laji kuoli sukupuuttoon 24000 vuotta sitten. Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkimusryhmä esittää, että luolakarhu ei yksipuolisen ruokavalionsa takia selvinnyt muuttuneessa ilmastossa.

Tutkija Jacqueline Moustakas-Verho työtovereineen vertasi luolakarhun hampaista tehtyjä kolmiulotteisia tietokonemalleja nykykarhujen vastaaviin. Nykylajeja edustivat suomalainen ruskeakarhu, amerikkalainen ja aasialainen mustakarhu, malaijinkarhu, jääkarhu ja isopanda.

Tutkijat kiinnittivät huomiota poskihampaan pinnan monimutkaisuuteen. Siitä voi päätellä ruokavalion. Mitä mutkikkaampi pintarakenne, sitä enemmän ravinto sisältää kasviksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luolakarhun hampaat olivat vertailun monimutkaisimmat. Siitä tutkijat päättelevät, että karhu oli erikoistunut lähes yksinomaan kasvisruokaan. Yksipuolinen ruokavalio puolestaan vaikeutti selviämistä, kun ilmasto muuttui, kerrotaan Helsingin yliopiston verkkosivulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luolakarhuyksilöiden poskihampaiden välillä oli suuria eroja. Vaihtelu hampaissa voi kertoa siitä, että karhut eivät löytäneet kasvuiässä riittävästi ravintoa tai se ei ollut niille sopivaa, jolloin hampaiden kehitys häiriintyi.

Professori Jukka Järnvallin johtama ryhmä käytti tutkimuksessaan Luonnontieteellisessä museossa säilytettävää kokoelmaa luolakarhun kalloista ja luista. Kokoelman keräsi Helsingin yliopiston professori Alexander von Nordman 1800-luvun alkupuolella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla